Ensimmäisen vuoden päätteeksi on hyvä pysähtyä hallituksen tärkeimpien saavutusten äärelle. Viiden puolueen muodostaman kansanrintamahallituksen yhteistyö on johtanut tärkeisiin ja tarpeellisiin päätöksiin tasa-arvoisen ja hiilineutraalin Suomen ja maailman puolesta. Hallituksen saavutukset ovat yhteisiä, mutta tässä listassa esittelemme uudistukset, jotka ovat vasemmistoliitolle erityisen tärkeitä. Niiden ansiosta Suomi on oikeudenmukaisempi kaikille, ei harvoille.
Vasemmistoliitto päätti ensimmäisenä suomalaisena puolueena järjestää neuvoa antavan jäsenäänestyksen hallitustyöhön osallistumisesta. Äänestäneistä jäsenistä yli 97 prosenttia kannatti hallitukseen osallistumista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson luonnehti tuolloin Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti -hallitusohjelmaa käänteentekeväksi, sillä “se merkitsee leikkausten loppumista ja hyvinvoinnin rakentamisen aloittamista”.
Koronakriisin seurauksena yhteiskunta on juuri nyt hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vielä vuosi sitten. Kriisin myötä hallituksen tavoite taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Suomesta on kuitenkin ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Suomi nousee koronakriisistä panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja tasa-arvoon. Onkin elintärkeää, että Suomella on tällä hetkellä hallitus, jonka tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on ihmisten hyvinvointiin panostaminen, ei yritysten voittomarginaalien kasvattaminen.
Vasemmistoliitto on puolue, joka pitää kiinni arvoistaan kaikissa tilanteissa. Siksi on tärkeää myös arvioida työmme tuloksia. Näistä saavutuksista Suomen hyvinvoinnin eteen olemme ylpeitä.
- Hallitus on muuttanut Suomessa viime vuodet vallinnutta talouspolitiikan linjaa, jossa painottuivat varakkaita suosivat veronalennukset ja sosiaaliturvaan sekä koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallitus on sitoutunut tuloerojen kaventamiseen ja työllisyyden parantamiseen talouspolitiikan keskeisinä tavoitteina ja virittänyt finanssipolitiikkansa elvyttäväksi. Hallitusohjelmaan tehtiiin ensimmäistä kertaa koskaan kirjaus ylimääräisestä suhdannevarauksesta taloudellisten kriisien varalle.
- Vasemmistoliitto on koronakriisin hoidon yhteydessä vaatinut sosiaalisen kriisin ratkaisemista ja kriisistä kärsineiden ihmisten tukemista. Lisätalousarvioissa hallitus turvasi vasemmistoliiton keskeisimmille vaatimuksille rahoituksen. Näitä ovat muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, noin 1,5 miljardin euron kuntatalouspaketti (joka sisältää joukkoliikennetuen), tuki perheiden toimeentulolle kotona olevien lasten hoitamiseksi koronakriisin aikana sekä koronasta kärsineiden toimeentulotuen asiakkaiden aseman parantaminen.
- Hallitus on päättänyt satojen miljoonien eurojen ilmastorahaston perustamisesta. Rahaston on tarkoitus keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen investoinneilla.
- Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen käynnisti ensi työkseen epäonnistuneen ja epäreilusti työttömiä kurittaneen aktiivimallin purkamisen. Hallitus purki aktiivimallin 1.1.2020 alkaen.
- Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä ja korotti pienimpiä eläkkeitä, eli takuueläkettä 50 eurolla ja kansaneläkettä 34 eurolla.
- Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä. Perusturvaetuuksia kuten työttömyysturvaa, sairas- ja vanhempainpäivärahaa sekä kuntoutustukea korotettiin 20 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla ja elatustukeen tehtiin seitsemän euron korotus.
- Hallitus uudistaa perhevapaita niin, että vanhempien välinen tasa-arvo paranee ja perheille tulee enemmän valinnanmahdollisuuksia. Hallitus on löytänyt uudistamisella yhteisen mallin, jossa molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään noin seitsemän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen. Omasta vapaastaan voi luovuttaa toiselle vanhemmalle kolmen kuukauden mittaisen jakson. Lisäksi raskaana oleva vanhempi saa raskauden suojelemiseksi yhden kuukauden pituisen vapaan ennen lapsen syntymää.
- Korona-aikana hallitus paransi työttömien tilannetta lyhentämällä väliaikaisesti työttömyyden omavastuita ja linjaamalla, että korona-aika ei kuluta työttömyysturvan kokonaiskestoa. Lisäksi hallitus korotti työttömyysturvan suojaosuutta määräaikaisesti 500 euroon.
- Hallitus on käynnistänyt ylihallituskautisen sosiaaliturvan uudistamishankkeen, jonka tarkoitus on päivittää kankea järjestelmämme vastaamaan nykypäivän työelämää.
- Lääkehuollon tiekartan rahoituksen varmistuminen ja toimeenpanon käynnistymisen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa myös uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä.
- Hallitus kehittää vakuutuslääkärijärjestelmää. Lakimuutoksilla lisätään vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Muutoksilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti.
- Hoivakodeissa asuvien vanhusten asema ja liian pieni määrä hoitajia on ollut kansallinen häpeätahra. Hallitus päättää uudesta 0,7 hoitajamitoituksesta ja turvaa inhimillisen vanhuuden hyvinvointivaltiomme rakentajille.
- Hallitus on lähettänyt sote-uudistuksen lausuntokierrokselle. Tällä kertaa kyseessä ei ole kaupallisten sote-konsernien ehdoilla tehty bisnesmalli, vaan hyvään hoitoon keskittyvä koko Suomen kannalta oikeudenmukainen kokonaisuus.
- Hallitus laati mielenterveysstrategian ja käynnisti sen toimeenpanon. Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Rahoitusta myös kohdennetaan lisäämään mielenterveysosaamista kunnissa, parantamaan kuntouttavia palveluja työelämässä, sekä ehkäisemään itsemurhia. Opiskeluhuollossa otetaan käyttöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvia menetelmiä.
- Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan määrätietoisesti. Tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoden 2023 loppuun mennessä. Asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa ovat mukana suurimmat kaupungit, palveluntuottajat, järjestöt ja valtion toimijat. Painopiste on kuntien asunnottomuustyössä, johon ohjelmassa tarjotaan rahoitusta ja muuta tukea.
- Hallitus toteuttaa kaikkien aikojen kunnianhimoisimman omistajapoliittisen periaatepäätöksen ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Periaatepäätöksessä otetaan huomioon ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät seikat valtio-omistajan toiminnassa selvemmin kuin milloinkaan aiemmin.
- Hallitus hyväksyi kunnianhimoisen harmaan talouden torjunnan periaatepäätöksen, joka muun muassa vahvistaa moniviranomaisyhteistyötä ja harmaan talouden ennalta ehkäisyä sekä vahvistaa yleisesti viranomaisten toimintaedellytyksiä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.
- Hallitus lisäsi palkkatuen määrärahoja ja poisti kolmannen sektorin työllistämistä rajoittavan kiintiön.
- Hallitus vastasi osaavan työvoiman puutteeseen esimerkiksi lisäämällä täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutusten käyttöä neljällä miljoonalla eurolla.
- Hallitus osoitti lisäresursseja maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin.
- Hallitus lisäsi TE-toimistojen määrärahoja muun muassa työkykyohjelman toteuttamiseksi. Ohjelmalla tuetaan osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään.
- Hallitus mahdollisti väliaikaisena koronatoimenpiteenä yrittäjien työttömyysturvan ilman, että yritystoimintaa tarvitsee pistää jäihin.
- Osana koronatoimia hallitus päätti kulutusluottojen väliaikaisesta korkokatosta ja suoramarkkinointikiellosta. Vasemmistoliitto tavoittelee tästä pysyvää asiantilaa.
- Ulosottomenettelyn väliaikaisella keventämisellä koronakriisin vuoksi helpotettiin velallisten asemaa mahdollistamalla esimerkiksi lyhennysvapaat kuukaudet tai maksuaikojen siirtämisen myöhemmäksi.
- Hallitus on kohdistanut ammatillisen koulutuksen opettajiin ja ohjaajiin yhteensä 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosien 2019 ja 2020 aikana. Se tarkoittaa 1700–2000 opettajaa opettajien ja ohjaajien suhteesta riippuen. Tämä vastaa noin 10 prosentin lisäystä ammatillisten opettajien määrään.
- Ammatillisen työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen lisätään 2,5 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lähtien.
- Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon ohjelma, Oikeus osata, käynnistettiin kesäkuussa 2020. Ohjelma sisältää yhteensä 270 miljoonaa euroa rahoitusta ammatillisen koulun ja tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten.
- Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaista yksikköhintaa on vahvistettu 18 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa.
- Jatkuvan oppimisen hankkeisiin myönnetään 23 miljoonaa euroa. Hankkeilla vastataan nopeasti työelämän osaajapulaan sekä tuetaan työllisyyden kuntakokeilun tavoitteita ja alueellisten toimintamallien kehittämistä. Avustusta voi hakea myös maahanmuuttajien osaamisen ja työelämävalmiuksien parantamiseen.
- Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuutta lisätään: perusrahoituksen osuus säilytetään vuoden 2020 tasolla eli 70 prosentissa.
- Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus kaikille lapsille. Palautimme kaikille lapsille edellisen hallituksen poistaman oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen – vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta.
- Hallitus panostaa merkittävästi perustopetukseen ja varhaiskasvatukseen Oikeus oppia -ohjelmalla, joka koostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi toteutettavista hankkeista. Hallitusohjelmaan kirjattuun perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan kolmen vuoden aikana 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 125 miljoonaa euroa.
- Hallitus vahvisti yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Osana koronatoimenpiteitä hallitus lisäsi myös korkeakouluopiskelijoiden aloituspaikkoja. Tänä syksynä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 2200 aloituspaikkaa lisää ja yliopistot 2048 lisäaloituspaikkaa.
- Opintoraha sidotaan indeksiin 1. elokuuta 2020 alkaen, huoltajakorotusta korotettiin 25 eurolla vuoden 2020 alusta.
- Hallituksen toimien johdosta Suomi pitää entistä parempaa huolta tieverkostaan. Tämä on tärkeää koko maan pitämiseksi asuttavana. Perusväylänpitoon tehtiin vuoden 2020 alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.
- Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa.
- Isojen raidehankkeiden edistäminen: Tunnin juna ja Suomi-rata. Hallituksen pääomitus- ja suunnitteluvaraukset, hankeyhtiöiden perustaminen ja CEF-tuen hakeminen.
- MAL-sopimuksien avulla edistetään asunnottomuuden vähentämistä, kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotantoa, panostukset kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.
- Hallitus osoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuoden 2020 talousarviossa 24,5 miljoonaa euroa ja LTAE4:ssä vielä 18 miljoonaa euroa.
- Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin lisättiin hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Uusissa linjauksissa sovitetaan myös yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään.
- Hallitus päätti ohjelmassaa laajentaa kansallispuistoverkkoa ja kasvattaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Määrärahat käytetään esimerkiksi luonnonsuojelualueiden perustamiseen. METSO-ohjelman avulla suojeltiin viime vuonna noin 4 700 uutta metsähehtaaria. Tärkeitä elinympäristöjä turvattiin lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla noin 2 400 hehtaarin edestä. Laajempia, tilarajat ylittäviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin yhteensä yli 100 hehtaarin verran.
- Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU tukee vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista yhteensä 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen.
- Hallitusohjelman mukaisesti nimettiin viran uudelleen perustamisen jälkeen Suomen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala, sijaintipaikkanaan Seinäjoki.
- Suomi on nostanut pakolaiskiintiötä 850 henkilöön heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseksi.
- Hallitus on päättänyt vastaanottavansa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa, pääasiassa alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Kyprokselta.
- Hallitus lisää poliisien määrää ja panostaa kansalaisten turvallisuuteen.
- Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi on syyttäjälaitoksen, tuomioistuimien ja oikeusavun resursseja lisätty samassa suhteessa kuin poliisien määrää on lisätty. Lisäksi näytön vastaanottamista keskitetään käräjäoikeuksiin, joissa todistelu videoidaan mahdollisia muutoksenhakuasteiden käsittelyjä varten.
- Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen lisätty resursseja muun muassa talous- ja velkaneuvontaan.
- Suomi pitää EU-politiikassa esillä kestävän kehityksen tavoitteita, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
- Suomi nosti hyvinvointitalouden vahvasti EU-agendalle puheenjohtajuuskaudellaan ja aiheesta hyväksyttiin ministerineuvoston päätelmät. Hyvinvointitaloudella varmistetaan, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin samalla kun yhteiskuntien kestävyys paranee. Hyvinvointitaloudessa luodaan hyvän kehä, jossa ihmisten hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan ja hyödyttävät sekä ihmisiä että koko yhteiskuntaa.
- Hallitus panostaa energiatehokkuuden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja tukee ihmisiä tuntuvalla summalla, jotta oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi mahdollista jokaiselle. Tuen avulla on mahdollista esimerkiksi luopua öljylämmityksestä, parantaa eristystä tai siirtyä käyttämään aurinkopaneeleja. Tukeen käytetään 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuosittain 40 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.