Kansanedustaja Johannes Yrttiahon puhe 13.12.2022
Arvoisa puhemies!
Jäsenyys sotilasliitto Natossa merkitsee rajua käännettä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Maamme turvallisuusasemassa ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka tätä käännettä perustelisi. Hakemuspäätöstä kiirehdittiin eduskunnassa keväällä, eikä kriittisiä asiantuntijoita juuri kuultu. Kritiikki sivuutettiin, eikä Nato-jäsenyyden riskejä arvioitu.
Nyt kaikesta päättäen aiotaan menetellä samalla tavalla. Ei ole suomalaiselle demokratialle kunniaksi, että Nato-sopimuksen ratifiointia kiirehditään tehtäväksi jo ennen tulevia vaaleja — tätähän hallitus käytännössä esittää. Presidentti on asettunut tämän järjestelyn tueksi. Eduskunnan puhemies on puhunut ”käsittelyn” mahdollistamisesta mutta lopullisen päätöksen siirtämisestä käytännössä vaalien jälkeiseen aikaan. Jo pelkkä esityksen käsittely eduskunnassa ennen kaikkien Nato-maiden ratifiointia on mielestäni kyseenalaista. Eduskunta ei voi tietää, millaisiin myönnytyksiin valtiojohto vielä Turkin ja Unkarin ratifioinnit saadakseen myöntyy. Miten tässä asiassa lopulta menetellään, näyttää olevan vielä epäselvää. Nähtäväksi jää. Asia on tietysti eduskunnan käsissä.
Eduskunta ei voi tietää, millaisiin myönnytyksiin valtiojohto vielä Turkin ja Unkarin ratifioinnit saadakseen myöntyy.
Puhemies!
Vastustin Nato-hakemuksen jättämistä keväällä ja tulen äänestämään myös varsinaista jäsenyyttä vastaan. Suomen politiikan muutoksista ja riskeistä, joita jäsenyys tuo useita, ehkä suurin liittyy Naton niin sanottuun ydinasesateenvarjoon, jonka alle meitä nyt ollaan vetämässä. Liittokunnan sotilasvoima nojaa viime kädessä näihin ihmiskunnan historian hirvittävimpiin joukkotuhoaseisiin. Liittoutumisen myötä Suomesta tulisi rajamaa kahden ydinaseilla varustautuneen sotilaallisen mannerlaatan, Naton ja Venäjän, väliin. Suomessa vain harva kysyy, todellako tämä lisää meidän turvallisuuttamme maailmassa, jossa ydinaseilla uhkailusta on tullut arkipäivää.
Ydinaseista puhumisen arkipäiväistymisestä on varoitellut myös presidentti Sauli Niinistö. Puhuessaan marraskuun alussa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Niinistö vakuutti, ettei Suomella ole mitään aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen Nato-jäsenyyden oloissa.
Liittoutumisen myötä Suomesta tulisi rajamaa ydinaseilla varustautuneiden Naton ja Venäjän väliin.
Puhemies!
Presidentti Niinistö sanoo myös, ettei hän näe syytä eikä tarvetta olla yhteydessä presidentti Putiniin. Hän on toistanut tämän useampaan kertaan. Ranskan presidentti Macron ja Saksan liittokansleri Scholz sitä vastoin ovat ilmoittaneet, että he pitävät tärkeänä yhteydenpitoa Venäjän presidentin kanssa myös silloin, kun ajat ovat vaikeat ja vastakkainasettelu syvä. Näin he ovat myös tehneet aivan viime aikoinakin. Tavoitteena yhteydenpidossa on tietenkin Ukrainan sodan mahdollisimman nopea lopettaminen ja sodan laajentumisen estäminen. Suomelle Venäjän rajanaapurina ja todennäköisenä uutena sotilasliitto Naton jäsenenä olisi erityisen tärkeää yhteydenpito Venäjän johtoon, jotta myös Venäjän johto kuulisi suoraan presidentti Niinistöltä, ettei Suomella ole tarvetta ydinaseiden sijoittamiseen alueellemme. Nythän ydinaseiden mahdollinen sijoittaminen Suomeen on synnyttänyt spekulaatiota Venäjän tiedotusvälineissä. Yhteydenpito Venäjän johtoon olisi tärkeää myös siksi, ettei käy samalla tavalla kuin yhteydenpidossa Kiinan johtoon on käynyt: keskustelua Kiinan johdon kanssa kun ei ole saatu aikaan koko tämän vuoden aikana.
Puhemies!
Aiemmin mainitsemieni Niinistön ydinaselausuntojen suhteen ilo voi olla ennenaikaista, osin jopa perusteetonta. Niinistön vakuutuksen uskottavuutta heikentää se, että Niinistö tuki vuosien ajan kansanäänestystä, mikäli Suomi joskus päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Sellaisesta ei kuitenkaan ollut puhettakaan, kun Suomi päätyi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen keväällä 22 pikavauhtia jättämään Nato-hakemuksen. Lisäksi Niinistön virkakausi päättyy jo alkuvuodesta 24 — siksi hän ei voi antaa lupauksia tämän pidemmälle.
Niinistö, pääministeri Marin, ulkoministeri Haavisto ja puolustusministeri Kaikkonen ja nyt tämä hallituksen esitys korostavat, että Suomen ei pidä asettaa mitään ennakkoehtoja tai varaumia Nato-jäsenyydelle, ja tämä koskee myös ydinaseita. Mukaan pitää mennä täysillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla, vaikka ne olisivat muiden jo aiemmin asettamia.
On huomattava, että sotilasliitto Natolla ei ole omia ydinaseita. Sillä ei myöskään ole omaa sotilaallista voimaa tai joukkoja, vaan se nojaa käytännössä kaikessa jäsenmaiden armeijoihin. Ydinpelotteessaan se on kokonaan Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian varassa. Naton kolmas ydinasevalta Ranska ei ole asettanut ydinaseitaan Naton käytettäväksi. Amerikkalaisia atomiaseita on kuitenkin sijoitettu muihin eurooppalaisiin Nato-valtioihin, ainakin Alankomaihin, Belgiaan, Italiaan, Saksaan ja Turkkiin. Näiden maiden ilmavoimat kykenevät kuljettamaan ja saattamaan maaliin kyseisiä joukkotuhoaseita.
Naton ydinpelote ei perustu vain tukikohtiin ja ydinohjusten sijoittamiseen niihin. Vaikka ohjussiiloja ei kaivettaisikaan Suomen maaperään, se ei sulje pois ydinaseita kantavien laivojen tai lentokoneiden vierailuja tai ylilentoja Suomen ilmatilassa. Sotilasliiton käytäntöihin kuuluu, ettei se kiistä eikä vahvista, onko esimerkiksi sen eri Nato-valtiossa liikkuvissa laivoissa kyseisiä aseita. Nato-maat voivat myös tarjota erilaisia palveluita liittyen ydinaseita kuljettavien koneiden tai alusten saattamiseen, suojaamiseen ja puolustamiseen.
Vaikka Suomeen ei tulisi ydinohjussiiloja, se ei sulje pois ydinaseita kantavien laivojen tai lentokoneiden vierailuja Suomen alueella.
Suomen hankkima uusi hävittäjäpommittajatyyppi F-35 kykenee kantamaan ydinaseita Suomeen tulossa olevissa koneissa ei tällä tietoa ole tällaista teknistä ominaisuutta. Yhdysvallat kuitenkin pitää F-35-hävittäjää osana maan strategista ydinasejärjestelmää. Jo tämän takia Suomen F-35-hävittäjät ovat lenkki ketjussa, jonka toinen pää on Yhdysvaltojen ydinaseissa.
Suomen suunnanmuutokseen atomiaseiden suhteen viittaa myös uusi kanta YK:ssa hyväksyttyyn ydinaseiden kieltosopimukseen. Tähän saakka Suomi on tyytynyt seuraamaan prosessia, allekirjoittajien joukkoon ei ole lähdetty. Suomi ei tahtonut allekirjoittaa sopimusta nimenomaan Naton takia — tämä kun oltaisiin voitu tulkita arvosteluksi Suomen läntisiä Nato-kumppaneita kohtaan. Tämä oli siis ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä. Nyt on menty jo pidemmälle. Lokakuussa Suomi äänesti YK:ssa ydinaseiden kieltosopimusta vastaan. Käsillä olevassa hallituksen esityksessä korostetaan, että Suomi ei ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden [Puhemies koputtaa] leviämisen estämistä koskevassa politiikassaan kyseenalaista Naton ydinasepelotetta. Mitä ydinaseriisunnasta jää silloin jäljelle?
Puhemies!
Sotilasliittoihin ei mennä vain vastaanottamaan muilta turvallisuutta. Suomelta edellytetään myös sitoumuksia. Tulevaisuudessa Suomen pitää ottaa erityisesti huomioon Yhdysvaltain sotilaalliset ja suurstrategiset tavoitteet, joiden keskeinen väline Euroopassa on nimenomaan Nato. Yhdysvaltojen ja Suomen puolustussopimus on valmisteilla. [Puhemies koputtaa] Washingtonissa Suomelle ja Ruotsille kaavaillaan jo tehtäviä arktisen alueen sotatoimissa: Ruotsi voisi toimia ilmavoimien ja Suomi maavoimien operaatioiden alustana. Lisäksi Yhdysvallat suunnittelee, että Suomella ja Ruotsilla voisi olla rooli esimerkiksi Kaliningradin ilmapuolustuksen kiistämisessä. Amerikkalaiset asiantuntijat ovat jo käyneet Helsingissä esittelemässä aiheeseen liittyviä ajatuksiaan suomalaisille.
Yhdysvalloista on tulossa tai on jo tullut suomettumisen uusi ilmansuunta. — Kiitos.