Yrt­tia­ho Na­to-jä­se­nyy­des­tä: Suur­val­ta­po­li­tiik­kaa Suo­men yli

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteon eduskuntakäsittelyn päätteeksi linjataan näkemys Suomen Nato-jäsenyyttä koskien. Johannes Yrttiahon mukaan Nato-jäsenyydellä Suomi vetäisi päälleen ydinuhan ja luopuisi suvereenisuudestaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Yrttiahon mukaan hallituksen Nato-selonteko on yksipuolinen eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista.

”Selonteko on tiekartta Natoon. Jo pääministeri Marinin julkisten esiintymisten perusteella on selvää, että hallitus ajaa Suomen jäsenyyttä Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitossa.”

Yrttiaho toi esille, että Naton Nuclear sharing -ohjelmassa ydinasevallat jakavat ydinaseita niille jäsenvaltioille, joilla ydinaseita ei ole. Saksan ulkoministerin mukaan maan F-35-koneiden lentäjiä koulutetaan nyt ydinaseiden käyttöön. Yrttiaho kysyikin puheenvuorossaan, onko Suomi tähän valmis ja tullaanko myös suomalaisia F35-lentäjiä kouluttamaan samoin.

Yrttiahon mukaan on ilmeistä, että Yhdysvaltain Suomeen kohdistama paine on tällä hetkellä kova.

–  Tavoite on saada Suomi hakemaan Naton jäsenyyttä. Näin pyritään luomaan painetta Venäjän rajoille nykyisessä maailmapoliittisessa tilanteessa. Kyse on suurvaltapolitiikasta, jota Suomen yli tehdään.

Johannes Yrttiahon puhe kokonaisuudessaan alla.

Lisätiedot: Johannes Yrttiaho, puh. 050 4405204

 

Eduskunnan täysistunto 20.4.2022 Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta 

Arvoisa puhemies! Hallituksen Nato-selonteko on yksipuolinen eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista. Se on tiekartta Natoon.  

Jo pääministeri Marinin julkisten esiintymisten perusteella on selvää, että hallitus ajaa Suomen jäsenyyttä Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitossa. Viime viikolla pääministeri lausui, että Suomen ei tulisi asettaa minkäänlaisia ehtoja jäsenyydelleen, ei edes sellaisia, joita Tanska ja Norja ovat rauhan aikana pyrkineet yksipuolisesti asettamaan.  

Ollaanko siis valmiita pysyvien ulkomaisten joukkojen, raskaan aseistuksen, myös ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen? Pääministeri on puhunut hyvin myönteisesti Naton ydinasesuojasta unohtaen ne eksistentiaaliset uhkat, joita tähän väistämättä liittyy. Naton nuclear sharing -ohjelmassa ydinasevallat jakavat ydinaseita niille valtioille, joilla ei ydinaseita ole. Onko Suomi valmis tähänkin? Saksan ulkoministerin mukaan maan F-35-koneiden lentäjiä koulutetaan nyt ydinaseiden käyttöön. Tullaanko myös suomalaisia F-35-lentäjiä kouluttamaan samoin?  Siihenkö nämä koneet hankitaan? 

Puhemies! On ilmeistä, että Yhdysvaltain Suomeen kohdistuva paine on tällä hetkellä kova. Tavoite on saada Suomi hakemaan Nato-jäsenyyttä. Näin pyritään luomaan painetta Venäjän rajoille nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kyse on siis suurvaltapolitiikasta, jota Suomen pään yli tehdään.  

Mitään varmuutta siitä, että 30 Nato-maata lopulta hyväksyisivät Suomen jäseneksi, ei ole. Jäsenyysprosessin aikana Suomi altistuisi ulkopoliittiselle kaupankäynnille, maailmanpolitiikan pelinappulaksi. Viitteitä siitä on jo saatu Suomen ja Turkin välisessä keskustelussa, joissa Turkki on mitä ilmeisimmin esittänyt Suomen Nato-jäsenyyden hyväksynnälle ehtoja. Käytännössä Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kaventuu jo jäsenyysprosessin aikana siis.  

Itse sotilasliiton jäsenyys rajaa suvereniteettia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sitten vielä lisää. Kansallinen päätösvalta kapenee ja osin häviää. Maahan sijoitettavat ulkomaiset joukot ja raskas aseistus totta kai kaventavat omaa liikkumatilaa ja päätäntävaltaa. Mahdollisten ydinaseiden osalta Suomella ei ole mitään valtaa päättää, käytetäänkö niitä ja miten, vaikka asejärjestelmät olisivat maahamme sijoitettuja. 

Nato-jäsenyys on kaventanut jäsenmaiden suvereniteettia myös tilanteissa, joissa Naton viidettä artiklaa on käytetty poliittiseen kiristykseen. Ennen Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäystä Irakiin 2003 Yhdysvaltain Oslon suurlähettiläs esimerkiksi kiristi viidennellä artiklalla asemamaataan Norjaa, jotta olisi saanut sen mukaan hyökkäykseen Irakia vastaan.  

Väitetään, että Natossa päätökset tehdään konsensuksella ja yksikin jäsenvaltio voisi estää päätöksen syntymisen. Tässä on erotettava muodolliset valtasuhteet ja todelliset valtasuhteet. Naton jäsenmaat koosta riippumatta ovat konsensusperiaatteen myötä vain muodollisesti tasavertaisia, samanlaisia oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Eihän kukaan kuitenkaan usko, että Yhdysvalloilla ja Luxemburgilla olisi tosiasiassa samanlaiset oikeudet ja velvoitteet Natossa. Kun Nato pommitti Serbiaa vuonna 99 peräti 78 päivän ajan, vastusti jäsenvaltio Kreikka noita pommituksia. Kovan painostuksen tuloksena Kreikan oli kuitenkin pakko hyväksyä niin sanottu opting out -menettely. Pommituksia Kreikka ei koskaan hyväksynyt mutta ei pystynyt niitä estämään. 

Arvoisa puhemies! Hyvin moninaisia ovat ne keinot, joita ennen kaikkea Yhdysvallat käyttää saadakseen oman tahtonsa maailmanpolitiikan eri käänteissä lävitse sotilasliitto Natossa. Nato on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto. — Kiitos.