– Hallituksen esittämässä yhteistoimintalain muutoksessa ei ole kyse ensisijaisesti “hallinnollisen taakan keventämisestä” vaan irtisanottavien työntekijöiden palkkojen leikkaamisesta noin 24 miljoonalla eurolla. Satosen väite 33 miljoonan säästöistä perustuu siis suurimmaksi osaksi työvoimakustannuksien polkemiseen, Koskela sanoo.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen, jossa yhteistoimintalain soveltamisalarajaa nostetaan ja muutosneuvotteluiden kestoa lyhennetään, mikä tarkoittaa käytännössä irtisanomisen nopeuttamista.
– Hallituksen ainoa lääke surkeaan työllisyyskehitykseen ja konkurssiaaltoon näyttää olevan työntekijöiden aseman ja toimeentulon heikentäminen kaikilla mahdollisilla keinoilla. YT-lain heikentämistä ja muutosneuvotteluiden nopeuttamista perustellaan hallinnollisella taakalla, mutta todellisuudessa esityksellä leikataan 24 miljoonaa euroa vuodessa työntekijöiden palkoista, Koskela sanoo.
Koskela huomauttaa, että hallitus on aiemmin lisännyt muun muassa työttömyysturvan omavastuupäiviä ja toteuttanut monia muita työttömyysturvan leikkauksia, jotka heikentävät työttömäksi jäävien toimeentuloa.
– Oikeistohallituksen uusin työelämäheikennys vie irtisanottavilta työntekijöiltä jopa tuhansia euroja, kun palkanmaksu voidaan lopettaa lähes seinään. Tämä tulee lisäämään irtisanottujen ja heidän perheidensä taloudellista ahdinkoa kohtuuttomalla tavalla ja ilman mitään kansantaloudellisia hyötyjä.
Jatkossa YT-lakia ei enää sovellettaisi alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä, mikä heikentäisi sekä työsuhdeturvaa että myös laajemmin henkilöstön asemaa.
– Oikeistohallitus on käyttänyt Ruotsia valikoivasti työelämäuudistuksien esimerkkimaana, mutta vie suomalaista työelämää täysin päinvastaiseen suuntaan. Ruotsissa on ymmärretty miten tärkeitä henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat työelämän laadun ja tuottavuuden kannalta. Orpolle, Purralle ja Satoselle tällainen nykyaikainen ajattelu on täysin vierasta, Koskela sanoo.