Mai Ki­ve­lä: Hal­li­tus luis­taa ym­pä­ris­tö­toi­mis­ta, vaik­ka maa­il­ma kuu­me­nee ja la­ji­ka­to ete­nee

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän mielestä ympäristötoimista puhuttaessa hallituksen sanat ja teot eivät kohtaa. Kivelä piti tänään eduskunnassa vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta.

Kivelän mukaan hallituksen lupaus ympäristötoimista oli näköjään yhtä tosi kuin se lupaus, että köyhiltä ei leikata.

– Te kuitenkin edelleen sanotte pitävänne kiinni ilmasto- ja luontotavoitteista. Mutta sanat ja teot eivät kohtaa, Kivelä sanoi.

Pääministeri Petteri Orpo on peräänkuuluttanut vahvaa poliittista sitoutumista päästöjen vähentämiseksi. Kivelän mielestä sitoutumisen vahvistamisen voi aloittaa Orpon omasta hallituksesta.

”Meillä ei ole varaa pitää neljän vuoden taukoa ilmastokriisin suhteen.”

– Meillä ei ole varaa pitää neljän vuoden taukoa ilmastokriisin suhteen, eikä meillä ole varaa laittaa luontotoimia hyllylle odottamaan toisenlaisia aikoja. Maailma kuumenee, lajeja katoaa ja päätösten lykkääminen tulee aina vain kalliimmaksi, Kivelä sanoi.

– Samaan aikaan Orpon ja Purran hallitus on kuitenkin tuhoamassa Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

Hallitus on Kivelän mielestä toimelias viedessään rahat luonnonsuojelulta ja toisaalta täysin toimeton hiilinielun romahtamisen ja ilmastotavoitteiden karkaamisen edessä. Lisäksi ministerit aktiivisesti kiertävät Euroopassa estämässä EU:n laajuisia, vaikuttavia ympäristötoimia.

Hallituksen ympäristöpuheet eivät riitä, tarvitaan toimia.

– Vasemmistoliitto haluaa nopeita ja tehokkaita toimia ilmaston, luonnon ja reilun siirtymän eteen. Ratkaisuja kyllä on, ja niitä haluaa nähdä myös enemmistö suomalaisista.

 



Mai Kivelän välikysymyskeskustelussa 5.6.2024 pitämä puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

oliko hallitus lupauksenne ympäristötoimista yhtä tosi kuin se, että köyhiltä ei leikata? Te kuitenkin edelleen sanotte pitävänne kiinni ilmasto- ja luontotavoitteista. Mutta sanat ja teot eivät kohtaa.

”Tarvitsemme nyt jos koskaan vahvaa poliittista sitoutumista päästöjen vähentämiseksi”, näin te pääministeri Orpo olette peräänkuuluttanut. Kyllä, voitte aloittaa hallituksestanne.

Meillä ei nimittäin ole varaa pitää neljän vuoden välivuotta ilmastokriisin suhteen, eikä meillä ole varaa laittaa luontotoimia hyllylle odottamaan toisenlaisia aikoja.

Maailma kuumenee, lajeja katoaa ja päätösten lykkääminen tulee aina vain kalliimmaksi, sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Samaan aikaan Orpon ja Purran hallitus on kuitenkin tuhoamassa Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

Lopputuloksen hallitus tarjoilee kahdella tapaa, aktiivisuudella ja passiivisuudella. Hallitus aktiivisesti vie rahat luonnonsuojelulta ja toisaalta seisoo tumput suorina hiilinielun romahtamisen ja ilmastotavoitteiden karkaamisen edessä. Tämän päälle ministerit aktiivisesti kiertävät Euroopassa estämässä EU:n laajuisia, vaikuttavia ympäristötoimia.

Tästä huolimatta hallitus puhuu ympäristöpolitiikastaan puhtaan siirtymän politiikkana, väittää olevansa sitoutunut ilmastolain hiilineutraaliustavoitteeseen ja esittää voivansa kääntää yhteiskunnan toiminnan luontopositiiviseksi.

Katsotaanpa, onko tämä käytännössä mahdollista. Kohtaavatko sanat ja teot?

Ensin puhdas siirtymä. Tarvitsemme siirtymää yhteiskuntaan, jonka toiminta mahtuu maapallon rajojen sisälle. Siirtymistä talouteen, joka ei aiheuta ilmaston kuumenemista, lajien kuolemista sukupuuttoon tai ympäristön saastumista elinkelvottomaksi. Siirtymän pitää tapahtua teollisuudessa ja tuotannossa, mutta myös kotitalouksissa ja kulutuksessa. Ilman kotitalouksien roolia siirtymä jää puolitiehen, ja ihmiset pulaan.

Hallitus kuitenkin leikkasi ensi töikseen kotitalouksien siirtymärahat. Suosittu ja hyvin kohdentuva energia-avustus, jolla ihmiset pääsivät irti öljykattiloistaan ja voivat pienentää energialaskujaan lakkautettiin välittömästi. Hallituksen prioriteetit ovat siis ylläpitää saastuttavia yritystukia, muttei tukea ihmisiä.

Sitten ilmastotavoite. Suomen hiilineutraaliustavoite on rakennettu päästöjen leikkaamisen JA vahvan, kasvavan hiilinielun varaan. Ensin päästöt: hallitus LISÄÄ, ei VÄHENNÄ, liikenteen päästöjä. Maatalouden hallitus jättää myös oman onnensa nojaan, eikä sinnekään tule päästövähennyksiä.

Sitten nielut. Ilmastotavoite ei toteudu, mikäli romahtanut nielu jätetään huomiotta, kuten hallitus on tehnyt. Suomen metsien ja maan kykyä sitoa hiiltä on korjattava. Keinoja löytyy ja voidaan aloittaa hakkuutason laskemisesta. Mutta hallitus lisää hakkuita ja Metsähallituksen tuloutustavoitetta, sekä leikkasi heti metsityksen ja kosteikkoviljelyn tuet pois. Hanskat ovat siis täysin tippuneet ilmaston suhteen!

Entäpä luontopositiivisuus? Hallitus teki historialliset leikkaukset luonnonsuojeluun heti ensi töikseen, vaikka on täysin yksiselitteistä, että lajikatoa ei voi pysäyttää ilman, että lisää suojeltua maa- ja vesialaa. Luonto tarvitsee enemmän tilaa, jotta eri lajien elinympäristöjä säilyy ja palautuu. Muuten lajeja katoaa kiihtyvään tahtiin, eikä vastuullamme olevat lajit enää koskaan palaa. Miten voi väittää, että yhteiskunnasta tehdään luontopositiivinen ilman, että tekee yhtä merkittävintä toimenpidettä, laajamittaista suojelun lisäämistä? Edes lupaustanne valtion vanhojen metsien suojelun suhteen ette ole pitäneet. Kertokaa siis tänään, miten aiotte tehdä osanne luontokadon pysäyttämiseksi.

Valitettavasti hallituksen ympäristöhaitallisuus ei rajoitu Suomeen. Suurimman ympäristövahinkonsa hallitus tekee EU-politiikallaan. Esimerkiksi ennallistamista vastustamalla tuhotaan mahdollisuudet luoda työmahdollisuuksia parantamalla Suomen luonnon tilaa, mutta lisäksi estetään luontotoimet myös EU-laajuisesti.

 

Arvoisa puhemies,

Vasemmisto haluaa nopeita ja tehokkaita toimia ilmaston, luonnon ja reilun siirtymän eteen. Ratkaisuja kyllä on, ja niitä haluaa nähdä myös enemmistö suomalaisista.

Näistä syistä vasemmisto kannattaa edustaja Ohisalon tekemää epäluottamusehdotusta.