Lue Merja Kyllösen vappupuhe kokonaisuudessaan:
Rakkaat kanssamatkustajat, hyvät toverit
On suuri ilo saada viettää vappua kanssanne täällä Lapissa, salomaiden syleilyssä, tuntureiden juurella.
Vappu on työväen, opiskelijoiden ja solidaarisuuden kansainvälinen juhlapäivä. Juhlistamme tänään yhdessä työtä, työntekijöitä, oikeutta opiskella ja vaatimattomammistakin oloista ponnistaa elämässä eteenpäin.
Toukokuun alussa voimme nähdä myös merkkejä tulevasta kesästä ainakin valon lisääntymisenä, eikä hankikaan taida enää metriin kurottaa ainakaan kaikkialla.
Juhlapäivästä huolimatta elämme epävarmoja aikoja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sota on tullut kouriintuntuvaksi osaksi elämäämme Euroopassa ja myös maailmalla. Ukrainan sota jatkuu edelleen ja tilanne Lähi-idässä on kiristynyt äärimmilleen. Gazan kansan osalta on tehty julma kansanmurha, jota ei siviiliväestöön kohdistuen voi kukaan oikeuttaa mitenkään. Yli 34 000 ihmistä, joista yli 13 000 on lapsia, on kylmäverisesti tapettu Gazassa alle 200 päivässä. Se joka väittää, ettei tämä ole kansanmurha, kieltää totuuden. Silmitön julmuus maailmassa jatkuu. Eikä siltä saa sulkea silmiään, vaan niin EU:n kuin koko kansainvälisen yhteisön on toimittava kaikin tavoin sotien lopettamiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Tässä ajassa on entistäkin tärkeämpää ylläpitää yhdistävää, ei repivää, politiikkaa. Maan hallitus on kuitenkin päättänyt, että nyt laitetaan niin Suomen kansa kuin työmarkkinatkin kontalleen. Sivistynyt kielenkäyttö on unohtunut kokonaan ja jäljellä on vastakkainasettelua lietsova huuto.
Hyvät kuulijat!
Hallitus on ajanut työmarkkinat kaaokseen.
Eduskunta on hyväksymässä Orpon-Purra hallituksen esityksen lakko-oikeuden rajaamisesta. Etukäteen mediassa huhuttiin, että laki olisi tullut jo tänään, vappuna, voimaan. Pääministeri sentään totesi, että tämä olisi turha provokaatio.
Työntekijää ei lämmitä, että lainsäädäntö tuleekin vasta juhannuksen jälkeen voimaan. Työntekijän perusoikeutta, työtaisteluoikeutta, rajoitetaan rankasti. Hallitus väittää, että lakko-oikeuden ytimeen ei olla kajoamassa. Tukilakkojen rajoitukset vaikuttavat kuitenkin suoraan siihen, millaisia työehtoja työntekijät voivat itselleen neuvotella muiden tukemana.
Kun paikallisen sopimisen lainsäädäntö astuu voimaan, voidaan työntekijän suojaksi tehdystä lainsäädännöstä poiketa työpaikkakohtaisesti niissä yrityksissä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei jatkossa pysty valvomaan, mitä näillä työpaikoilla sovitaan tai onko lakia ja työehtosopimusta noudatettu.
Hallituksen mallia paikallisen sopimisen laajentamista voidaan perustellusti kutsua työmarkkinoiden taksiuudistukseksi. Olisi nimittäin voinut tehdä asian toisinkin. Meillähän on paikallinen sopiminen käytössä, mutta järjestäytyneiden yritysten osalta. Ja nyt muutokset tehdäänkin niille, jotka eivät eri syistä ole halunneet järjestäytyä. Työnantajien kannustimet järjestäytyä tulevatkin hallituksen toimien vuoksi heikkenemään. Työmarkkinoiden muutokset helpottavat työehtosopimuksista poikkeamista järjestäytymättömissä yrityksissä ilman luottamusmiestä. Samalla sopiminen muuttuu epätasapainoisemmaksi, kun järjestäytymätön yritys ei ole työnantajaliiton valvontavelvollisuuden piirissä.
Paikallisen sopimisen lisääntymisen myötä riskit työperäiselle hyväksikäytölle ja syrjinnälle korostuvat ja ulkomaalaisten työntekijöiden asema heikentyy entisestään. Muutosten myötä neuvotteluosapuolena työntekijäpuolella ei ole työehdot tunteva luottamushenkilö.
Maan hallitus haluaa rajoittaa myös valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovinnon löytämiseen. Valtakunnansovittelija on aina ollut tärkeä instituutio siinä vaiheessa, kun työmarkkinoilla neuvottelut ovat menneet solmuun. Työnantajapuolella hiertää suuresti, että vuonna 2022 sovittelulautakunnan toimesta kunta-alalle tehtiin palkkaohjelma, joka ylitti vientialojen palkankorotustason. Nyt vastaavan tekeminen yritetään kieltää lailla. Sovittelijan toimintaan puuttuminen vaarantaa vakavasti sen luottamuksen, joka on edellytys sovinnon löytymiselle. Naisvaltaiset alat halutaan työntää pysyvään palkkakuoppaan.
Hyvät kuulijat!
”Kohti muita Pohjoismaita”, on hallitus kovaan ääneen julistanut. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta.
Monille suomalaisille ja jopa hallituspuolueille tulla yllätyksenä, kuinka isoja vaikutuksia hallituksen politiikalla tulee olemaan työmarkkinoihin.
Pohjoismaisen työmarkkinamallin ytimessä ovat alakohtaiset työehtosopimukset. Työehtosopimukset asettavat työelämän pelisääntöjä laajasti kaikissa Pohjoismaissa. Työehtosopimuksilla ja sopimuskorotuksilla on keskeinen merkitys palkkoihin, mutta työehtosopimusten merkitys ei rajoitu pelkästään euroihin. Useimpien palkansaajien kohdalla esimerkiksi vuosilomia, sairausajan palkallisuutta, perhevapaita tai työaikoja koskeva sääntely tulee työehtosopimuksista. Pohjoismaiden kansainvälisesti vertailtuna hyvät työehdot perustuvat siis siihen, että niistä on yhdessä sovittu.
Ilman yhdessä sovittuja työehtosopimuksia työelämän pelisäännöt perustuisivat enemmän lakiin tai yksittäisten työnantajien päätöksiin. Ei ole sattumaa, että Pohjoismaat työehtosopimusten yleissitovuuteen perustuvalla mallillaan erottuvat monissa kansainvälisissä vertailuissa edukseen.
Hallitus heikentää palkansaajien painostusvoimaa lakko-oikeutta rajaamalla. Tukityötaisteluilla on ollut iso merkitys työehtosopimusten kattavuuden turvaamisessa. Tämä näkyy nyt esim. Ruotsissa Teslan ympärillä käytävässä kiistassa.
Muissa Euroopan maissa ollaan matkalla kohti pohjoismaista työmarkkinamallia. Suomessa työnantajapuoli ja maan hallitus kulkevat vastavirtaan ja vievät suomalaisia työmarkkinoita kohti itäeurooppalaista tai peräti amerikkalaista mallia, jossa turvaa ei ole ja työsuhteet ovat silppua.
Konsensusperiaatteelle rakentuvasta päätöksenteosta ei Suomessa ole jäljellä kuin savuavat rauniot. Orpo-Purra hallitus hilaa Suomea niiden maiden joukkoon, jotka joutuvat kansainvälisesti vastaamaan ihmisoikeusloukkauksistaan. Tämä ei paranna Suomen mainetta houkuttelevana maana hallituksen kaipaamille ulkomaalaisille investoinneille ja työvoimalle.
Hyvät kuulijat!
Orpo-Purra hallitus on tehnyt ennennäkemättömän suuret leikkaukset sosiaaliturvaan ja ne on viety vauhdilla eteenpäin. Leikkaukset kohdistuvat samoille ihmisille, jo valmiiksi heikossa asemassa oleville ja pienituloisiin nuoriin.
Hallituksen päätöksillä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy vaikeutuu ja turvan tasoa heikennetään. Lapsiperheellisiltä työttömiltä on poistettu erilliset noin 150–280 euron lapsikorotukset. Osa-aikaista työtä tekeviä puolestaan kuritetaan työssäoloehdon euroistamiseen liittyvillä päivärahan heikennyksillä sekä 300 euron suojaosan poistolla.
Kaikkein raskain leikkaus työttömyysturvassa on kuitenkin ansiopäivärahan leikkaus kahden työttömyyskuukauden jälkeen 20 prosentilla ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla lisää.
Työttömyys kohdentuu pääsääntöisesti matalapalkkaisten alojen työntekijöihin. Suurin osa ansiopäivärahaa saavista on ansainnut ennen työttömyyttä 2000–2500 euroa kuukaudessa. Porrastusten myötä heidän päivärahansa laskisi noin 300–400 euroa kuukaudessa. Pientuloisille jää leikkausten jälkeen jäljelle kahden kuukauden ansioturva.
Työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksilla on merkittäviä vaikutuksia matalapalkka-alojen työllisyystilanteeseen ja ne syventävät entisestään työvoimapulaa. Sosiaali- ja terveysaloilla on pulaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaisista erityisesti suurissa kasvukeskittymissä, joissa asumiskustannuksetkin ovat korkeita. Pienipalkkaisten toimeentulon heikentäminen entisestään ei ole ratkaisu työllisyyden edistämiseen. Rajut leikkaukset johtavat köyhyyden lisääntymiseen. Toimeentulotuen saajien määrä voi leikkausten myötä kasvaa jopa 30 prosenttia.
Sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisuutta sekä lapsiperheköyhyyttä. Jo nyt noin 12 prosenttia suomalaisista lapsista elää pienituloisessa perheessä. Hallituksen toimet tulevat sysäämään 17 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on välittömiä ja pitkäaikaisia seurauksia. Köyhyyden tiedetään olevan yhteydessä suurempaan riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, saada maksuhäiriömerkintä sekä jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle.
Toimeentulovaikeudet ja alhainen sosiaaliturva aiheuttavat mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, velkaantumista ja turvattomuutta. Ongelmat voivat pitkittyä ja niistä voi tulla ylisukupolvisia. Suomi käytti viime vuonna 11.7 miljardia euroa, kuulitte aivan oikein 11.7 miljardia, mielenterveyden ongelmien jälkihoitoon.
Miettikää, jos Suomen merkittävin tuotannontekijä eli ihminen voisi paremmin, kun mielenterveyden ongelmien juurisyihin puututtaisiin ja kokonaisuus korjattaisiin (vaatisi toki ylihallituskautisen ohjelman ja laajan asennemuutoksen yhteiskunnassa suhteessa ihmisten voimavaroihin, perheiden hyvinvointiin ja palveluiden kehittämiseen) meillä voisi olla keinot myös talouden kuntoon laittamiseen. Jälkihoito on kaikkein kalleinta, mutta sitä nykyhallitus ei ole ymmärtänyt.
Siinä missä se pistää kontalleen esimerkiksi Länsi-Pohjan keskussairaalan Kemissä, niin samoilla säästöeuroilla hallitus alentaa kaljaveroa. Veroa tuotteelle, jonka liikakäytöstä Suomessa aiheutuu yli 6 miljardin euron vuosittaiset jälkihoitokulut. Ja tämä on vielä rajattu summa kaikista haitoista, koska tuolla summalla jäisi vielä mahdollisuus pieniin saunakaljoihin ja silloin tällöin otettuihin seitinohuisiin 😉 vaihtoehtoja siis on, myös säästämiseen ja talouden kuntoon laittamiseen, jos oikeasti haluaa nähdä asioita nenäänsä pidemmälle. Ikävä sanoa, mutta valtiontalouden monissa asioissa toimivakin kehysmenettely toimii näissä korjaustoimissa hyvin rajoittavana tekijänä. Talousrakenteet eivät ohjaa tehtyjen virheiden kirjaamiseen, vaan niiden jatkamiseen ja toistamiseen. Ja tämä on iso heikkous.
Arvoisat kuulijat, tässä ajassa, jossa teknologia kehittyy, keinoäly ja robotisaatio tulevat, kaivattaisiin entistä vahvempaa koulutusjärjestelmää myös työssäkäyvien aikuisten osalle. Hallitus on kuitenkin päättänyt alas ajaa aikuisten mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan tai vaihtaa toimialaa. Aikuiskoulutustuen leikkaus on järjetön ja lyhytnäköinen päätös, joka ei vähennä valtion velkaantumista.
Se pahentaa työvoimapulaa, laskee tuottavuutta ja vähentää työvoiman liikkuvuutta aloilta toisille. Isku osuu ennen kaikkea pieni- ja keskituloisiin sekä naisiin.
Koulutuksen erityissuojelu oli sanahelinää. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan säästöjä, jotka kohdennetaan työikäisiin. Toisen tutkinnon suorittamista rajoitetaan. Työikäisillä pitää olla mahdollisuus opiskella toinen tutkinto, kun se on tarpeen. Ei voi olla, että 15-vuotiaana tehty valinta ammatista rajaa ihmisten mahdollisuuksia tehdä työtä koko loppuelämän ajan.
Myös nuoret saavat osansa lyhytnäköisistä leikkauksista. Maksutonta toista astetta murennetaan. Oppimateriaalien ja suojavaatteiden muuttuminen kesken opintojen maksullisiksi lisää opintojen keskeyttämistä. Opiskelijoiden toimeentuloa leikataan muun muassa asumislisän kautta. Opintotuen kokonaisuudistusta valmistellaan ja tämän myötä lisää kylmää kyytiä voi olla luvassa. Hallituksen pääviesti kaikille vähävaraisille on: ota lainaa.
Hallitus ei ole rakentamassa ”vahvaa ja välittävää Suomea”, niille lapsiperheellisille, jotka ovat pienituloisia, työttömiä, lomautettuja, osa-aikatyötä tekeviä tai osatyökykyisiä. Hallitusohjelmassa kuitenkin julistetaan, kuinka ihanteellisessa Suomessa ”heikoimmista pidetään huolta” ja ”lapsiperheet saavat tukea”. Toimeentulon osalta hallitus ajaa heikommassa asemassa olevat lapsiperheet entistä vaikeampaan tilanteeseen.
Kaikilla näillä leikkauksilla tulee olemaan pitkät jäljet. Tämän opimme jo 1990-luvun lamassa tehdyistä leikkauksista ja 30 vuotta myöhemmin toistamme samat virheet uudelleen.
Hyvät kuulijat!
Pääministeri Orpo painotti kehysriihen yhteydessä oikeudenmukaisuutta ja sitä, että kaikki osallistuvat talouden sopeuttamistalkoisiin. Satuja kuulimme.
Hallituksen sopeutustoimet jakautuvat epätasaisesti. Vaikka kehysriihessä tehtiin näennäisiä viilauksia esimerkiksi suurituloisten työn verotukseen, lisäkuorma tuli pienituloisille palveluiden heikennysten myötä. Hallituksen on turha puhua oikeudenmukaisuudesta, varsinkin, kun ottaa huomioon hallitusohjelman massiiviset sosiaaliturvaleikkaukset ja veronkevennykset suurituloisille. Yli 9 000 euroa kuussa tienaavien verotus kevenee hallituksen toimien seurauksena. Yli 13 000 euron kuukausipalkoilla verotus kevenee yli 900 euroa vuodessa. Arvonlisäveron korotus osuu suhteessa kovemmin pienituloisiin, koska he joutuvat käyttämään koko tulonsa välttämättömään kulutukseen. Samaan aikaan hallitus on jäädyttänyt sosiaaliturvaindeksit eli vaikutus toimeentuloon on merkittävä.
Hallitus on myymässä valtion omaisuutta ja käyttämässä sitä juokseviin kuluihin. Kaikki tämä samaan aikaan, kun sosiaaliturva ja peruspalvelut ovat ajautumassa leikkuriin. Tätäkö on se vastuullinen talouspolitiikka, mitä on peräänkuulutettu?
Hallitus on kyvykäs leikkaamaan ja sopeuttamaan kaikesta muusta, paitsi yritystuista. Vuorineuvosten avustukset ovat hallitukselle paljon arvokkaampia kuin heikomman osapuolen eli työntekijän toimeentulo ja turva.
Suomessa rakennusalan työttömyys on vain kasvanut kevään aikana ja alan yritykset alkavat olla jo kantokykynsä äärirajoilla. Hallitus on vitkutellut suuresti alan tukitoimissa, mikä on synkentänyt satojen tuhansien työntekijöiden arkea viime kesästä alkaen.
Hyvät kuulijat!
EU-vaalit pidetään tämän vuoden kesäkuussa. Äänestysaktiivisuutta on nostatettava. Suomalaisella opiskelijalla, eläkeläisellä ja erityisesti työntekijällä on painava syy äänestää EU-vaaleissa. Olemme kotimaassa nähneet, kuinka tärkeää on, että päättäjät ymmärtäisivät tavallisen ihmisen elämää ja arkea. Ihminen ei ole luku tai kuluerä vaan jonkun isä, äiti, mummo, ukki, sisko tai lapsi. Suomen tapahtuminen estäminen Euroopan laajuisesti on estettävä. Meillä jokaisella on painava syy äänestää.
Viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että tärkeimmät työntekijöiden oikeuksia turvaavat lakihankkeet tulevat Euroopan Unionista, eivät Suomen hallitukselta. Muistakaa, että äänestämättä jättäminen on ääni niille, jotka eivät ole työntekijän puolella. Työntekijöiden oikeuksien jouduttua Suomessa oikeistohallituksen ennennäkemättömän hyökkäyksen kohteeksi Euroopan unionissa hyväksytyt vähimmäisnormit nousevat entistä suurempaan arvoon.
Nyt päättymässä oleva eurovaalikausi on ollut työntekijöille myönteinen. Monissa tärkeissä uudistuksissa, joita meillä Suomessa on ollut vaikea saada eduskunnasta läpi, on EU-tasolla edistytty. Tällaisia ovat esimerkiksi alustatyötä ja palkka-avoimuutta koskevat direktiivit, joilla molemmilla edistetään kaikkien työntekijöiden reilua ja yhdenvertaista kohtelua. Istuvan hallituksen olisi myös syytä muistaa, että EU on päättyvällä kaudella entistä selvemmin velvoittanut jäsenmaat edistämään työehtosopimusten neuvottelua ja työntekijöiden turvaa.
Hyvät kuulijat,
Seuraavan kymmenen vuoden on oltava Suomessa toisenlaiset. Me tarvitsemme vision siitä, mihin suuntaan Suomen tulisi kehittyä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tarvitsemme uskallusta luoda pitkän tähtäimen visio ja kyvyn toteuttaa se. Tarvitsemme suuntaa näyttävää ja luottamusta herättävää johtajuutta ja pitkän tähtäimen tekoja. Tarvitsemme uskon siihen, että politiikka voi muuttaa maailman paremmaksi, ja politiikkaa, joka todella tekee niin.
Synkeän kuvan rinnalla näen paljon toivoa. Ammennan toivoni ihmisistä ja laajemmasta heräämisestä siihen, mitä maailmassamme tapahtuu. Suunnan muuttaminen paremmaksi vaatii paljon rohkeutta, se vaatii näyn tulevasta ja tahdon tavoitella sitä yhdessä.
Suomeen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden visio, jota lähdetään toteuttamaan heti. On rohjettava edetä ilmastopolitiikassa sanoista sääntelyyn, sillä kestävällä sääntelyllä syntyvät ne uudet innovaatiot, jotka ovat meidän tulevia vientituotteita. On rohjettava uudistaa sosiaaliturvaa, työelämäpelisääntöjä, verotusta ja katsottava aidosti, miten meidän ihmisten koko elämänkaaren mittainen arvokas elämä voi toteutua. Koulutuspolulle tarvitsemme mielen hyvinvoinnin ohjelman, joka olisi hyvä olla myös työelämässä, sillä niin laajaksi henkinen pahoinvointimme tässä maassa on kasvanut. Perheiden, lasten ja nuorten varhainen tuki on enemmän kuin kriittinen paikka laittaa kuntoon. Tulevaisuustyötä on uskallettava tehdä oikealla hetkellä ja oikealla tavalla. Meidän on uskallettava olla rohkeita, katsottava pidemmälle. Kotimaamme Suomen ja maailmamme tähden.
Vasemmiston on edelleen uskallettava olla ihmisoikeuspuolue, jolla on rohkeutta hakea inhimillisiä ratkaisuja pakolaisuuteen ja perustella kantansa silloinkin, kun se on vaikeaa. Ei kaikki tulijat maailmassa ole rikollisia, ja rikollisuudenkin torjuntaan on olemassa ratkaisuja ja yleensä ne parhaat löytyvät sieltä ennaltaehkäisyn puolelta.
Meidän on myös tämän kevään osalta kyettävä olemaan Eurooppa-puolue, joka huolehtii siitä, että Suomi voi olla aidosti kokoaan vaikuttavampi osa Eurooppaa ja Euroopan unionia niin demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana, kuin myös ympäristökriisin ratkaisijana.
Meidän on käytettävä kaikki mielikuvituksemme ja rohkeutemme kuvitellaksemme parempaa Suomea, parempaa Eurooppaa ja maailmaa. Ja meidän on käytettävä kaikki sitkeytemme, neuvottelutaitomme ja yhteistyökykymme saadaksemme asiat toteutettua.
Vasemmisto on parhaimmillaan, kun se on rohkeimmillaan.
Meidän on edelleen uskottava siihen, että politiikka voi muuttaa maailman paremmaksi.
Meidän on uskallettava ja osattava tehdä politiikkaa, joka muuttaa maailman paremmaksi.
Yhdessä me kyllä pystymme siihen. Nimenomaan yhdessä. Vanhan sanonnan mukaan. Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin; jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä.
Yhdessä ennenkin rakennettiin, uskoen tulevaisuuteen. Näin meidänkin on tehtävä.
Oikein hyvää vappua ja kevättä teille kaikille!