Lue koko teknologiaohjelma täältä
Puolue muun muassa suitsisi suurten teknologiayhtiöiden valtaa, panostaisi merkittävästi julkiseen teknologia- ja teollisuuspolitiikkaan sekä vahvistaisi työntekijöiden asemaa, tekijänoikeussuojaa ja yksilön oikeuksia itseään koskevaan dataan.
Sosiaalisen median haitallisia ilmiöitä vasemmistoliitto torjuisi esimeriksi kriminalisoimalla maalittamisen. Puolue haluaisi myös lisätä somealustojen ja tekoälysovellusten läpinäkyvyyttä niiden algoritmien ja toimintalogiikan suhteen.
– Nopea teknologinen muutos ja tekoälyn kehitys voivat parantaa tuottavuutta ja yleistä elämänlaatua huomattavasti. Toisaalta ne voivat myös kasvattaa yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta ja kiihdyttää työelämän polarisaatiota, kuten olemme jo nähneet. Kehityksen suuntaa riippuu siitä, millaisia päätöksiä nyt teemme, vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela sanoo.
Tällä hetkellä vauraus ja valta jakautuvat data-, alusta- ja digitaalisessa taloudessa hyvin epätasaisesti. Markkinat ovat keskittyneet muutamalle valtavalle jättiyritykselle ja niiden omistajille, joista muut yritykset, kansalaiset ja myös valtiot ovat riippuvaisia.
– Kilpailuviranomaisten pitäisi pystyä puuttumaan kohtuuttoman markkina-aseman muodostumiseen ja väärinkäyttöön paljon nykyistä jämäkämmin. Sakkojen pitäisi olla niin suuria, että ne tuntuvat suuryritystenkin kukkaroissa. Viime kädessä liian suuriksi ja hallitseviksi muuttuneet yritykset tulisi pystyä pilkkomaan osiin.
Työntekijöiden asema esimerkiksi alustataloudessa ei usein ole kehuttava, mikä Suomessa on konkretisoitunut ruokalähettikeskustelussa. EU:n tuore alustatyödirektiivi edellyttää, että kaikkia tosiasiallisesti työsuhteessa olevia on kohdeltava alustayhtiöiden työntekijöinä kaikkine oikeuksineen. Koskelan mukaan hallituksen on pidettävä huoli, että näin on jatkossa myös Suomessa.
Sikäli kun uusi teknologia lisää tuottavuutta ja yritysten kannattavuutta, tulisi sen näkyä työntekijöille lyhyempänä työaikana ja parempina ansioina.
Tekoäly ravisuttaa myös monia asiantuntijatehtäviä, mikä kasvattaa lisä- ja uudelleenkouluttautumistarpeita. Vasemmistoliitto panostaisikin merkittävästi koulutuksen saavutettavuuteen.
Paljolti yksityisissä yrityksissä tapahtuvan tekoälykehityksen rinnalle vasemmistoliitto peräänkuuluttaa julkista, yhteiskäyttöön ja avoimuuteen perustuvaa tekoälykehitystä ja suurteholaskentakapasiteettia, josta paras esimerkki tällä hetkellä on Kajaanissa sijaitseva Lumi-supertietokone.
– Keskeinen haaste on, miten tekoälystä saadaan “tukiälyä”, joka parantaa ja tehostaa inhimillistä työtä sen korvaamisen sijaan, Koskela sanoo. Sikäli kun uusi teknologia lisää tuottavuutta ja yritysten kannattavuutta, tulisi sen näkyä työntekijöille lyhyempänä työaikana ja parempina ansioina.
Työmarkkinoiden kasvavan epävarmuuden vastapainoksi vasemmistoliitto esittää parempaa ja joustavampaa sosiaaliturvaa, joka mahdollistaisi uudelleenkouluttautumisen.
Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja uusien teollisuus- ja koulutuspoliittisten satsausten sekä paremman sosiaaliturvan rahoittamiseksi verotusta on uudistettava.
– Suomen tulee edistää yritysverotuksen päivittämistä kansainvälisellä ja EU-tasolla, mutta myös suurten varallisuuksien ja omaisuustulojen verotusta tulee kiristää. Tässä voimme tehdä paljon kansallisestikin. Sattumalta myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tuli viikko sitten vasemmistoliiton linjalle ja suositti työttömyysturvan parantamista sekä omaisuustulojen tiukempaa verotusta vastauksena tekoälymurrokseen, Koskela sanoo.
Lue vasemmistoliiton julkaisu kokonaisuudessaan: Teknologian ja tekoälyn on hyödytettävä kaikkia – Vasemmistoliiton teknologiapoliittisia avauksia
Aiheesta keskustellaan myös Porin Suomi Areenassa tiistaina 25.6. klo 13–13.45. “Miten teknologia ja tekoäly saadaan hyödyttämään kaikkia” -tilaisuudessa keskustelemassa ovat kansanedustaja Minja Koskela sekä tekoälypolitiikan tutkija Leevi Saari (Amsterdamin yliopisto). Tilaisuuden juontaa kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.