– Venäjän uhka on olemassa eikä pelkoja pidä väheksyä. Suvereenilla valtiolla on oikeus ja velvollisuus valvoa rajojansa ja maahantuloa. Tämä on kuitenkin toteutettava niin, että kansallisen turvallisuuden suojeleminen yhteensovitetaan Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden, kansainvälisten sopimusten ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa, Honkasalo sanoo.
Ainut Suomen perustuslain, ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta kestävä ratkaisu on käsitellä turvapaikkahakemukset huolellisesti ja varata tähän tarvittavat resurssit.
Hallituksen esityksen mukaan Suomi voisi estää ihmisiä hakemasta kansainvälistä suojelua tietyillä alueilla. Rajavartijoiden tehtäväksi jäisi tunnistaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset.
– Turvapaikkaprosessit ovat sitä varten olemassa, että perusteet turvapaikalle punnitaan tarkkaan hakijan oikeusturvasta huolehtien. Pikasilmäys rajalla on ihmisoikeusloukkaus turvapaikanhakijaa kohtaan mutta myös täysin kohtuutonta yksittäistä rajavartijaa kohtaan, Honkasalo sanoo.
Esityksestä puuttuu oikeusturvamekanismi. Turvapaikanhakijat voitaisiin poistaa Suomen maaperältä ilman hallintopäätöstä, josta voisi valittaa suomalaiseen tuomioistuimeen.
– On mahdoton ajatus, että ilman yhteistä kieltä, nopeassa kohtaamisessa pystyttäisiin tekemään arvio, joka vaatii asiantuntemusta ja asiaan perehtymistä. Käännyttämällä turvapaikkaa tarvitseva ihminen, voi Suomi syyllistyä palautuskiellon rikkomiseen eli ihmisen palauttamiseen kuolemantuomion, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun uhriksi. Olen huolissani myös tämän ratkaisun tekevän rajavartijan oikeusturvasta, Honkasalo sanoo.
– Turvapaikkaprosesseissa on tähänkin asti ollut parantamisen varaa oikeusturvan kannalta. Sitä tulee edelleen parantaa, ei heikentää näin merkittävällä tavalla, Honkasalo sanoo.
Pikasilmäys rajalla on ihmisoikeusloukkaus turvapaikanhakijaa kohtaan mutta myös täysin kohtuutonta yksittäistä rajavartijaa kohtaan.
Kaikissa tilanteissa valtioita sitova palautuskielto perustuu keskeisten ihmisoikeussopimusten kidutuksen kieltoihin, ja lisäksi se on turvattu nimenomaisesti Suomen perustuslaissa, Geneven pakolaissopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa. Toisin kuin useimmat ihmisoikeudet, palautuskielto on ehdoton, eli sen rajoittaminen ei ole hyväksyttävää missään oloissa.
– Ainut Suomen perustuslain, ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta kestävä ratkaisu on käsitellä turvapaikkahakemukset huolellisesti ja varata tähän tarvittavat resurssit. Ratkaisuja olisi haettava jo olemassa olevan lainsäädännön soveltamisesta. Välineellistetty ihminenkin voi tarvita turvapaikkaa. Kasvaviin muuttoliikkeisiin tulee varautua myös EU:n tasolla, Honkasalo sanoo.
Niin kutsutun Itärajan käännytyslain käsittely alkaa eduskunnassa keskiviikkona 22.5.2024.