Tämä hallitus toteuttaa vihdoin sen muutoksen, jonka puolesta vasemmistoliitto on jo pitkään tehnyt hartiavoimin töitä: me panostamme ihmisten hyvinvointiin. Kansanrintamahallituksen ohjelma on käänteentekevä, sillä se asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi laaja-alaisen hyvinvoinnin lisäämisen ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisen. Nyt ei tehdä pienten eturyhmien politiikkaa, vaan päätöksiä jotka parantavat meidän kaikkien elämää.
Lue alta mitä kaikkea olemme saaneet talouspolitiikan saralla aikaan! Listassa esittelemme ne uudistukset, joista olemme erityisen ylpeitä. Näiden päätösten ansiosta Suomi on piirun verran oikeudenmukaisempi kaikille, ei harvoille.
10 KOVAA FAKTAA HALLITUKSEN TALOUSTOIMISTA
- Hallitus on tehnyt kunnianhimoista, työllisyyttä ja taloutta tukevaa, suhdannetilanteeseen oikein mitoitettua talouspolitiikkaa. Kevään 2021 kehysriihessä hallitus varmisti vastuullisen talouspolitiikan linjan jatkumisen sekä sen, että koronan jälkihoito tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja talouden elpymistä tukevalla tavalla. Hallitus on myös sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Hallitus tavoittelee 75% työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä.
- Hallituksen onnistuneen politiikan seurauksena Suomen talous- ja työllisyyskehitys on ollut koronan aikana maailman parhaimpien joukossa ja huomattavasti parempaa kuin mitä viime vuonna osattiin odottaa. Hallitus on jo puoliväliriihessään tehnyt päätökset mittavammista työllisyystoimista kuin edeltävä oikeistohallitus. Finanssipolitiikka tukee talous- ja työllisyyskehitystä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
- Hallitus tuki yrityksiä mittavasti koronakriisistä selviämisessä ja uudisti yritysten sekä yrittäjien kustannustukea siten, että tuki huomioi aiempaa kattavammin myös eri alojen toiminimiyrittäjien ja freelancerien tilanteen.
- Hallitus on laskenut maksujärjestelyiden koron seitsemästä prosentista 2,5 prosenttiin helpottaakseen koronan vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilannetta. Veronpalautuksia ei tilapäisesti käytetä maksujärjestelyyn kuuluvan veron suoritukseksi, vaan ne palautetaan verovelvollisille.
- Hallitus on tehnyt tärkeitä päätöksiä myös koronakriisin jälkeisen hoito- ja palveluvelan sekä oppimisvelan korjaamiseksi.
- Työttömyyskorvauksen suojaosaa on korotettu sekä työttömyysturvan hakemista helpotettu, jotta koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia voitaisiin minimoida.
- Hallitus mahdollisti kulttuurisetelin käytön myös etätapahtumien pääsymaksuihin.
- Yrittäjien pääsyä työttömyysturvalle on helpotettu korona-aikana.
- Velkaantuneiden ihmisten arkea helpotettiin huomioimalla epidemiasta aiheutuvat taloudelliset vaikeudet ulosottomenettelyssä. Ulosottokaareen tehtiin väliaikaisia poikkeuksia, jotka madalsivat ulosottoa koskevien helpotusten ja rajoitusten soveltamisen kynnystä.
- Kulttuuria ja luovia aloja on tuettu noin puolella miljardilla eurolla, vuonna 2020 tukia myönnettiin yhteensä noin 230 miljoonan euron edestä. Toistaiseksi vuonna 2021 on tehty päätökset 230 miljoonan euron koronatuista. Tukiin sisältyvät TEM:n osalta kustannustuki, Business Finlandin tuet, ELY-keskusten yksinyrittäjätuet sekä tapahtumatakuun. OKM:n osalta tuet ovat jakaantuneet seuraavasti:
– Freelancereiden tuet Taiken kautta vuonna 2020 17,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 79,8 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 100 miljoonaa euroa.
– Taiteen perusopetukseen noin 20 miljoonaa euroa.
– Kansallisille taidelaitoksille ja valtionosuutta saaville teattereille, museoille ja orkestereille noin 60 miljoonaa euroa.
– Vapaan kentän taideyhteisöille noin 30 miljoonaa euroa
– OKM:n tuet kulttuuritapahtumille, joiden järjestäminen on vaikeutunut korona myötä noin 20 miljoonaa euroa
– Elokuva- ja televisioalan tuet noin 15 miljoonaa euroa.
– Lisäksi pienempiä summia esimerkiksi Suomenlinnan hoitokunnalle sekä seuraintalojen tukemiseen.