Va­sem­mis­to­lii­ton neu­voa-an­ta­va jä­se­nää­nes­tys hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mi­ses­ta

Hallitusohjelmaneuvottelut on saatu päätökseen, ja nyt on sinun aikasi, vasemmistoliiton jäsen, kertoa mielipiteesi vasemmistoliiton osallistumisesta hallitusyhteistyöhön.

Tämän hallituksen myötä Suomessa on mahdollista aloittaa uudenlaisen politiikan aika. Jatkuvan suomalaisten hyvinvoinnista leikkaamisen sijaan me voimme yhdessä tehdä politiikkaa, joka rakentaa onnellisuuden edellytyksiä niin tulevalle neljälle vuodelle kuin siitä eteenpäinkin.

Edelliset hallitukset ovat leikanneet rajusti koulutuksesta, perusturvasta ja suomalaisten hyvinvoinnista. Me haluamme tehdä toisin ja investoida osaamiseen, tasa-arvoon, suomalaisten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Mikään hallitusohjelma ei voi vastata yksittäisen puolueen kaikkiin toiveisiin. Tämä hallitusohjelma kuitenkin täyttää kaikki vasemmistoliiton kynnyskysymykset ja  toteuttaa useita vasemmistoliiton keskeisimmistä eduskuntavaalitavoitteista. Tämän ohjelman turvin meidän on aidosti mahdollista parantaa suomalaisten arkea ja tehdä ne investoinnit, joiden myötä Suomi on huomenna parempi maa kuin tänään.

Siksi me toivomme tukeasi vasemmistoliiton osallistumiseen, sdp:n, keskustan, vihreiden ja rkp:n kanssamme muodostamaan hallitukseen. Nyt sinun on sinun aikasi, vasemmistoliiton jäsen, kertoa oma mielipiteesi.

Haluatko, että vasemmistoliitto lähtee mukaan hallitukseen toteuttamaan tämän ohjelman mukaista tulevaisuus- ja hyvinvointipolitiikkaa?

Äänestys on päättynyt. Julkaisemme äänestyksen tuloksen 5.6.2019 vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksen päätyttyä.

Äänestysaika: 3.6.2019 klo 15 – 4.6.2019 klo 23.59.

Hallitusohjelman keskeisiä sisältöjä:

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Hallitus toteuttaa sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen, suomalaisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantamiseksi ei terveysyritysten voittojen maksimoimiseksi.

Nyt sovitussa sote-mallissa hyvinvointipalveluita ei yksityistetä, vaan ne tuotetaan pääosin julkisin voimin ja resursseja lisätään.

Hoitajien määrää lisätään ja vanhusten heitteillejättöön puututaan sitovan 0,7 hoitajamitoituksen avulla. Lisäksi perustetaan vanhusasiavaltuutetun virka.

Jatkossa julkiseen terveydenhuoltoon ei tarvitse jonottaa kiireettömissä tapauksissa jopa kuukausia, vaan hoitoon pääsee ripeästi. Hallitusohjelmassa tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä toteutetaan lisäämällä hoitajien ja lääkärien määrää terveyskeskuksissa.

Valittu sotemalli vastaa pitkälti vasemmistoliiton tavoitteita saumattomista palveluketjuista ja julkisten palveluiden ensisijaisuudesta. Palvelut yhteensovitetaan nykyistä paremmin, jotta ihminen ei jää byrokraattisten raja-aitojen väliin, vaan saa tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Palveluita järjestävät maakunnat saavat omat kansan vaaleilla valitsemat päättäjänsä ja oikeuden hankkia tarvitsemansa rahoituksen palveluilleen verotuksen avulla. Byrokratia ei lisäänny, vaan jopa vähenee, kun sote-maakunnan myötä voidaan purkaa nykyiset sairaanhoitopiirit ja muut sote-kuntayhtymät sekä kuntien sote-organisaatiot.

Hallitus vahvistaa myös mielenterveyspalveluita laatimalla strategian, joka turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla uudistetaan mielenterveyslainsäädäntö.

Hallitus toteuttaa valtakunnallisen kokeilun alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä ja takaa välttämättömän hoidon paperittomille. Parannetaan lastensuojelun laatua ja henkilöstön jaksamista parantamalla lastensuojelun henkilömitoitusta.

Ihmisoikeudet ja oikeusvaltio

Moni vasemmistoliitolle keskeinen ihmisoikeustavoite toteutuu tai edistyy.

Välttämätön hoito turvataan kaikille paperittomille.

Translaki uudistetaan itsemäärämisoikeutta kunnioittavasti niin, että juridinen sukupuolen korjaaminen erotetaan lääketieteellisistä hoidoista. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja sukupuolen korjaaminen on omasta hakemuksesta mahdollista täysi-ikäisille.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdään merkittäviä parannuksia.

Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan ohjelmassa niin, että seksi ilman suostumusta on raiskaus. Tämän lisäksi seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan.

Intersukupuolisten lasten tarpeettomat leikkaukset lopetetaan.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta, työntekijöiden asemaa ja kansalaisten oikeusturvaa parannetaan muun muassa puuttumalla alipalkkaukseen, säätämällä whistleblower-laki sekä lisäämällä oikeudenhoidon resursseja.

Demokratiaa vahvistetaan muun muassa panostamalla lainvalmistelun laatuun, lisäämällä lakien vaikutusarviointia ja säätämällä lobbarirekisteri.

Hallitus laatii tasa-arvo-ohjelman ja sitoutuu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Euroopan unioni

Ilmastopolitiikka ja sosiaaliset oikeudet nostetaan EU:n ydintehtävien joukkoon. Sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä vähähiilisyyteen/hiilineutraaliuteen asetetaan tavoitteeksi EU:n uudelle kasvustrategialle ja EU-rahoitukselle.

Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi osallistuu aktiivisesti EMU:n kehittämiseen. EMU:n sääntöjen on ohjelman mukaan mahdollistettava järkevä suhdannepolitiikka.

Kauppapolitiikassa päämäärä on kestävän kehityksen tavoitteiden sitovuuden vahvistaminen. Kauppa- ja investointisopimukset eivät saa estää valtioiden oikeutta säätää syrjimättömästi esimerkiksi terveyden, työntekijöiden tai ympäristön suojelua koskevaa lainsäädäntöä.

Liikenne

Perusväylänpitoon tehdään pysyvä 300 miljoonan euron tasokorotus heti vuodesta 2020 alkaen. Väyläverkon rappeutuminen saadaan näin loppumaan ja korjausvelkaa pystytään purkamaan pitkäjänteisesti.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ohjelmassa on listattu joukko toimia. Joukkoliikenteen rahoitusta korotetaan pysyvällä 20 miljoonan euron vuosittaisella lisäyksellä. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään yhteensä 41 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2022.

Raideinvestointeihin ja raidekorjauksiin ohjataan lisää rahaa.

Siirtymää kohden fossiilisista polttoaineista vapaata liikennettä edistetään sähkö- ja kaasujakeluverkoston tuilla sekä ajoneuvojen konvertiotukea jatkamalla. Myös vanhempia autoja tuetaan kohti päästöttömyyttä. Lisäksi tuetaan maaseudun vaihtoehtoisia käyttövoimia ja jakeluverkoston kehitystä.

Asuntopolitiikka

Valtion tukemaa kohtuuhintaista vuokra-asuntojen tuotantoa lisätään vähintään 25 %. Kasvavilla kaupunkiseuduilla lisätään kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa sekä nykyisen asuntokannan korjaamista. Tavoite on, että  valtion pitkällä korkotuella rakennetaan vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain, joista yli puolet Helsingin seudulle.

Hallitus pyrkii puolittamaan asunnottomuuden tämän vaalikauden aikana ja poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa, eli vuoteen 2027 mennessä. Asunto ensin -periaatteesta pidetään kiinni. Kiinnitetään erityistä huomioita asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, painopiste nuorissa ja maahanmuuttajissa. Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi tehdään asumisneuvonnasta lakisääteistä ja osoitetaan siihen riittävät resurssit.

Vuokralaisen aseman vahvistamiseksi voimassa olevan lainsäädännön puitteissa kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla voidaan ehkäistä kohtuuttomia vuokrankorotuksia. Vuokralaisten asemaa vahvistetaan myös uudistamalla yhteishallintolaki, joka säätelee asukkaiden päätösvaltaa valtion tukemissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä.

Parannetaan energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä olemassa olevassa rakennuskannassa. Kaksinkertaistetaan puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, mikä lisää suomalaista työtä ja tuottaa myönteisiä ilmastovaikutuksia.

Turvallisuuspolitiikka

Hallitus pitää Suomen sotilaallisesti liittoutumattomana.

Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi,eikä salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

Hallitus lisää kehitysyhteistyömäärärahoja, ja lisäykset kohdennetaan erityisesti kansalaisjärjestöille.

Suomi osallistuu Naton artikla 5 -harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa.

Eduskunnan valiokuntia informoidaan säännöllisesti ja oikea-aikaisesti kansainvälisestä harjoitustoiminnasta

Hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten tasavertaisuuden vahvistaminen.

Työntekijöiden oikeudet

Tämä hallitusohjelma purkaa työttömiä epäoikeudenmukaisesti kurittaneen aktiivimallin. Työtöntä kuuluu auttaa löytämään uusia töitä, ei rangaista työttömyydestä. Tässä hallitusohjelmassa se näkyy.

Ohjelmassa vahvistetaan sopimusyhteiskuntaa. Yleissitovuus on työ- ja virkaehtososopimusten perustana ja suuret muutokset valmistellaan sopimusosapuolten kanssa yhdessä.

Hallitus pyrkii nostamaan Suomen tasa-arvon kärkimaaksi laaja-alaisen tasa-arvo-ohjelman ja samapalkkaohjelman avulla.

Lisäksi toteutetaan perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus, jonka tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.

Hallitusohjelma päivittää suomalaisten työelämää kohden nykyaikaa: työsopimussuhteen naamioiminen muuksi kuin työsopimukseksi estetään ja alustatalouden mukanaan tuomat lain muutostarpeet selvitetään. Nollasopimuslaisten asemaa parannetaan.

Työllisyyspalveluiden tuottajana toimii julkinen sektori ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan.Lisätään palkkatuen käyttöä.

Sosiaaliturva ja toimeentulo

Sosiaaliturvan uudistus etenee kahdessa aallossa: hallitus purkaa sosiaaliturvabyrokratiaa, yhtenäistää perusturvaetuuksien lainsäädäntöä ja selkeyttää eri työtulolajien ja etuuksien välillä liikkuvien ihmisten asemaa. Laajempaa uudistustyötä varten perustetaan sosiaaliturvakomitea, joka toimii yli vaalikauden.

Aktiivimalli ajetaan alas. Pienimpiä eläkkeitä korotetaan 50 eurolla ja lapsiperheköyhyyttä torjutaan mm. yksinhuoltajille kohdennetuilla etuuskorotuksilla.  Työttömyysturva paranee perusturvaan tehtävän 20 euron tasokorotuksen ja aktiivimallileikkurin purkamisen myötä.

Toimeentulotukea ja sen suojaosaa uudistetaan. Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea vahvistetaan sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun välineenä laatimalla sille valtakunnalliset kriteerit. Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki kohdistuu kaikkein eniten sitä tarvitseville. Tällä hetkellä monet kunnat alibudjetoivat sitä.

Hallitus parantaa ylivelkaantuneiden avunsaantia ja vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä velkakierteiden ehkäisemiseksi. Talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa velkaantumisongelman ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Taloussosiaalityön osaamista vahvistetaan osana sosiaalityön koulutusta. Sosiaalista luottoa on saatavilla tulevaisuudessa ympäri maata. Perintäkuluja kohtuullistetaan, maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloa lyhennetään ja korotetaan ulosoton suojaosaa.

Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö.

Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana, ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa.

Ilmasto ja ympäristö

Ohjelma mahdollistaa 1,5 asteen lämpenemistavoitteen toteutumisen. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kunnianhimoista politiikaa seuraavien neljän vuoden ajan.

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja asettaa itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olla maailman ensimmäinen fossiilisesta energiasta vapaa yhteiskunta.

Ohjelmassa lisätään luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuodessa ja vahvistetaan hiilinieluja.  

Ilmastolakia vahvistetaan lisäämällä siihen päästövähennystavoitteet myös vuosille 2030 ja 2040. Vuoden 2050 tavoitetta korjataan, ja lisätään myös maankäyttösektori sekä hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Ilmastovaikutusten arviointi otetaan osaksi normaalia lainvalmistelua. Laaditaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen.

Hallitus laatii kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman. Tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa. Nielujen kehittymistä ja toimien vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain. Samalla kehitetään ohjauskeinoja ja kannustimia metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi. Turpeen energiakäytön osalta kirjaus jäi vaatimattomaksi.

Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa ilmastovaikutusten arviointi osaksi ympäristölupamenettelyä.

Yritystukiremontti valmistellaan 2019 budjettiriiheen mennessä ja kestävän kehityksen verosiirtymä 2020 budjettiriiheen mennessä.

Kaivoslainsäädäntö uudistetaan lähtökohtana ympäristönsuojelun parantaminen ja paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kaivos -ja rojaltiveron asettaminen selvitetään.

Maatalouspolitiikka laajenee ilmastoystävällisen ja kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseen, johon osallistuvat järjestelmän avainosapuolet.

Biokaasusta kehitetään maaseudulle ilmastoystävällinen energialähde ja kiertotalouden osa.

Kotimaisiin kalataloutta vahvistetaan virtavesistä keittiöihin sekä kehitetään luonnon antimien, riistan ja porotalouden osaa kestävässä ruokajärjestelmässä.

Julkinen talous ja verotus

Hallitusohjelma vähentää eriarvoisuutta ja kaventaa kokonaisuudessaan Suomen tuloeroja.

Ohjelma asettaa Suomelle 75 % työllisyystavoitteen, joka vahvistaa toteutuessaan Suomen julkista taloutta lähes 2 miljardilla eurolla. Työllisyystoimet valmistellaan kolmikantaisesti.

Julkinen talous pyritään saamaan tasapainoon vuoteen 2023 mennessä normaalisuhdanteen vallitessa.

Kuntien rahoitustilannetta vahvistetaan. Valtionosuudet palautetaan kiky-leikkauksia edeltäneelle tasolle, eli kuntien valtionosuuksia korotetaan noin miljardilla  suhteessa 2019 tasoon.

Hallitusohjelmassa korotetaan valtion pysyviä menoja 1,23 miljardilla eurolla. Varat ohjataan esimerkiksi perusturvan vahvistamiseen, osaamiseen ja koulutukseen sekä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Lisäksi tehdään kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja yhteensä 3 miljardilla eurolla. Tulevaisuusinvestoinnit kohdennetaan erityisesti infrastruktuurihankkeisiin ja koulutukseen sekä osaamiseen. Investoinnit kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä tai uudelleenjärjestämällä.

Ohjelmassa kasvatetaan hyvinvointipanostukset mahdollistavia valtion verotuloja 730 miljoonalla eurolla. Verotuloja kerätään muun muassa kiristämällä tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroa.

Pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen keventämiseen varataan 200 miljoonaa euroa. Veronalennuksella kompensoidaan muun muassa kulutusverojen tulonjakovaikutusta.

Ohjelmassa varaudutaan mahdolliseen taantumaan miljardin euron suhdannepuskurilla, jonka avulla valtio voi laskusuhdanteessa esimerkiksi tehdä elvytystoimia ja tukea näin suomalaisten hyvinvointia ja työllisyyttä.

Veropohjan laajentamiseksi hallitus vahvistaa harmaan talouden vastaisia toimia kattavalla ohjelmalla, jonka toteuttamiseen varataan vaalikauden aikana yhteensä 20 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi poliisin harmaan talouden torjunnan erillismääräraha vakinaistetaan ja jatketaan ulosottolaitoksen sekä konkurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisärahoitusta talousrikollisuuden torjuntaan.

Koulutuspolitiikka

Hallitusohjelma lopettaa pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten sarjan ja tekee mittavia investointeja koulutukseen ja osaamiseen.

Hallitus tekee historiallisen uudistuksen oppivelvollisuuteen. On tärkeää, että jokainen nuori suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon, sillä pelkän peruskoulun varassa olevista alle puolet pääsee kiinni työelämään. Hallitus pidentää oppivelvollisuutta toiselle asteelle ja takaa samalla ammattikoululaisille ja lukiolaisille maksuttomat oppikirjat ja opetusmateriaalit.

Yliopistojen rahoitusta parannetaan 40 miljoonalla eurolla vuodessa ja yliopistoindeksi palautetaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa 20 miljoonalla eurolla vuodessa ja se sidotaan takaisin indeksiin.

Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan kolmen vuoden aikana 150 miljoonalla eurolla Business Finlandin kautta.

Kunnat saavat ammatillisen koulutuksen lisäopettajien palkkaamiseen yhteensä 235 miljoonaa euroa.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Harrastustakuu toteutetaan Islannin mallin mukaan. Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa vahvistetaan.

Täysipäiväinen subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään.

Korkeakoulutuksen kehittyminen turvataan jokaisessa maakunnassa ja kattava toisen asteen koulutusverkosto taataan koko maahan.

Kulttuuri, nuoriso ja liikunta

Kulttuurin, liikunnan ja nuorison määrärahat nousevat hallituskauden aikana 22, 5 miljoonalla eurolla ja investointeihin varataan 120 miljoonaa euroa.

Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita.

Taitelija-apurahan tasoa korotetaan yli 250 eurolla 1733 eurosta 2000 euroon. Selvitetään minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi.

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan.

Vahvistetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä liikunnassa ja urheilussa. Nostetaan seuratukea.