Honkasalo esittää lähetekeskustelussa olevassa aloitteessa kunnallisvaaleihin 7 500 euron, eduskuntavaaleihin 30 000 euron ja europarlamenttivaaleihin 50 000 euron kampanjakattoa. Lisäksi aloitteessa esitetään vaalirahoitusta koskevan ennakkoilmoituksen muuttamista vapaaehtoisesta pakolliseksi.
– Kun kampanjoin eduskuntavaaleissa Helsingin keskustassa, turistit hämmästelivät: ”Oletko todella ihan tavallinen ihminen?” Kun kerroin taustastani, he totesivat, ettei Ranskassa vastaava voisi koskaan olla mahdollista. Ihmettely huvitti, mutta siihen tiivistyi jotain olennaista demokratian polarisoitumisesta. Maailmalla on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että vaaleissa ehdolle asettuvat ja valitut ovat eliittikoulujen koulimia, hyvin resursoituja ja ajavat hyväosaisten intressiryhmien etuja, Honkasalo kertoo.
– Meillä moninaisista taustoista ponnistavat ihmiset ovat voineet nousta kansanedustajaksi. Tästä meidän on syytä olla ylpeitä. Demokratiaa ja demokraattista edustavuutta on puolustettava jatkossakin. Suomessakin tutkimukset kuitenkin osoittavat, että parlamentaarinen järjestelmä on eriarvoistunut ja demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat polarisoituneet sosioekonomisen taustan mukaan. Vaaleissa valitut ovat koulutetumpia ja paremmin resursoituja kuin väestö keskimäärin.
Kevään eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat ja varakansanedustajat ovat ilmoittaneet kampanjoidensa hinnaksi keskimäärin noin 35 000 euroa. Hajonta on suurta, ja joukossa on useita jopa sadantuhannen euron kampanjoita. Kun vuonna 2015 kolme eduskuntaan valittua käytti kampanjaan yli 100 000, tämän kevään läpimenijöistä jo seitsemän käytti yli 100 000 euroa.
– Parlamentaarisen järjestelmän eriarvoistumisen pitäisi olla kaikkien huoli. Hauras luottamus poliittista järjestelmää kohtaan kertoo turvattomuudesta ja turhautuneisuudesta. Ei ole myöskään kenenkään etu, että poliitikot ovat etääntyneitä siitä arjesta, jota suurin osa suomalaisista elää. Demokratiassa kaikilla pitää taustasta ja resursseista riippumatta olla mahdollisuus osallistua vaaleihin.
Honkasalon mukaan vaalikampanjoiden paisuminen voi vaikuttaa myös politiikan sisältöön:
– Esimerkiksi yritystukea saavat todennäköisimmin ehdokkaat, jotka ajavat ennen kaikkea yritysten näkökulmaa ja intressejä, kun taas muunlaisilla teemoilla kampanjoivien on vaikeampaa kilpailla näkyvyydestä. Kampanjabudjettien paisuminen uhkaa johtaa demokraattisen päätösvallan luovuttamiseen rikkaimmille lahjoittajille.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on toistuvasti todennut, että laki ehdokkaan vaalirahoituksesta ei ole onnistunut lakiin kirjatussa tavoitteessa rajoittaa vaalikampanjoiden kasvua. Valiokunta on pitänyt kampanjakattoa selvittämisen arvoisena. Kampanjakattoa esitti jo vaalirahoituslakia valmistellut vaali- ja puoluerahoituskomitea. Ehdotus ei kuitenkaan päätynyt lakiin. Myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen otti vastikään kantaa vaalikampanjoiden kustannuksiin ja totesi, että kampanjakattoa tulisi vakavasti selvittää.
– Meillä poliitikoilla on vastuu demokratian puolustamisesta ja kehittämisestä. Demokratian eriarvoisuuden pysäyttäminen vaatii jatkuvaa työtä, eikä sitä ratkaista yhdellä vippaskonstilla. Yksi keino kuitenkin on puuttua paisuviin kampanjabudjetteihin ja edistää avoimuutta, Honkasalo sanoo.