He­ta Tuu­ra

Vahvaa vaikuttamista kestävien ilmasto-ja ympäristöratkaisujen puolesta ja eriarvoisuuden vähentämiseksi

Hei! Näissä eduskuntavaaleissa lähden pitämään esillä matalapalkkaisten ja yleensä pienituloisten asemaa. Haluan näyttää, että myös me voimme vaikuttaa asioihin, tehdä muutoksen ja tehdä sen eduskunnassa! Lue enemmän sivulta hetatuura.wordpress.com

Matalapalkka-aloilla työskentelevien kuukausipalkka pitäisi nostaa vähintään 2000 -3000 euroon. Tätä tarvitaan, jotta voi inhimillisesti ottaen pärjätä elämässään palkallaan. Perustulo on hyvä lisä tähän pakettiin niille, joiden eläke on pieni tai ovat osa-aikatyössä.Niin kauan kun väestössämme on työssä käyviä köyhiä ja köyhyysrajan alittavia, en kutsu Suomea hyvinvointivaltioksi!

Pätkä- ja vuokratyöhön sekä alustatalouteen on saatava lainsäädäntö, joka turvaa työntekijän oikeudet. Pätkä- ja vuokratyöstä on muodostettava oikeita työpaikkoja, ei työvoiman halpuutusta. SOTE-ratkaisussa tarvitaan vaikuttamista niin työntekijöiden kuin palvelunsaajien osalta, jotta emme joudu pulaan palvelujen ja työsuhteiden osalta.

Sosiaali- ja terveysalan ja näihin liittyvien tukipalvelujen henkilöstöresursointi on monin paikoin riittämätöntä. Vain riittävillä resursseilla voidaan varmistaa työhyvinvointi, työurien jatkuminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Hoitajia, laitoshuoltajia, ruokapalvelutyöntekijöitä, ja kaikkia sairaalatyöntekijöitä tarvitaan enemmin, jotta työ on kohtuullista, mielekästä ja hoito tuloksellista. Nämä työntekijät pitävät yhteiskuntamme pystyssä. Fyysisesti kuluttavassa työssä tuki- ja liikuntaelimet vaurioituvat lopulta. Pienellä eläkkeellä ei voi kuntouttaa itseään. Tarvitaan kunnon satsausta palkkoihin ja työhyvinvointiin: henkilöstöresursseihin, työterveyshuoltoon ja terveisiin rakennuksiin työmaalla.

Suomessa ymmärretään ympäristöasioiden hoitamisen ratkaisevan tulevaisuutemme. Se on hyvä, mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan tekoja. Tekoja tarvitaan hyvin pian. Biodiversiteetti, ilmastonmuutos, kestävä kulutus vaativat valtion ja yritysten vastuunoton. Luonnonvarojen resurssiviisaalla käytöllä ja kiertotaloudella saadaan aikaiseksi ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Hillitsemme ilmaston muutosta, jottei tulevaisuus muodostu kestämättömäksi tuleville sukupolville. Karsimme fossiiliset polttoaineet kivihiilen ja turpeen energianlähteistä ja kehitämme uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.

Biodiversiteettiä turvaamme suojelemalla luontoa ja tekemällä sellaiset maankäytön ratkaisut, joissa luonto ei pirstaloidu ja lajikato jatku. Ekologiset vyöhykkeet ovat tärkeitä biodiversiteetin suojelussa. Olemmehan itsekin täällä ekosysteemien varassa.
Koulutukseltani olen ympäristösuunnittelija (AMK) ja fil.yo. (biologia). Työuraani olen tehnyt kotipalvelussa ja laitoshuoltajana ja ympäristötyössä HUS:ssa. Työskentelen päätoimisesti työsuojeluvaltuutettuna HUS:ssa, jossa tehtävässä edustan noin 1000 työntekijää. Toimin HUS:ssa myös HUS Henkilöstötoimikunnassa. Olen myös Helsingin Vasemmiston piirihallituksen jäsen.

Ponnistelen vahvasti sen eteen, että hyvinvointi ja turvalliset ympäristöratkaisut kuuluvat kaikille.Lähde vaaleihin vaikuttamaan,omalla kannanotolla, äänestämällä kansanedustajaksi Hetaa.

Yhteiskuntamme synnyttää eriarvoistumista. Miksi ei hyvinvointia? Eriarvoistumiselle stoppi ja hyvinvointi turvattava kaikille

Eriarvoisuutta kokevat matalapalkkaiset, pienituloiset ja eläkeläiset päivittäin; rahat eivät riitä ruokaan, lääkkeisiin ja vuokraan, vanhemmilla ei ole varaa ostaa nuorelle lukio- tai amiskirjoja, lapsi ei pääse leirikouluun tai lapselle ei voida kustantaa harrastusta, lääkäriin ei ole varaa mennä, pienituloisen budjetti menee sekaisin silmälaseista, hammaslääkäristä ja gynekologista. Eriarvoisuus on sitä, kun elämää ei voida suunnitella muutamaa viikkoa tai päivää pidemmälle ja terveyttä ja hyvinvointia ei voida hoitaa kunnolla. Samanaikaisesti joillakin toisilla on mahdollisuus moninkertaiseen hyvinvointiin.

Pienituloisuus tuottaa lisää eriarvoisuutta, kun vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoren opiskelua ja nuori joutuu koko opiskeluajan käymään töissä. Työelämässä olen nähnyt paljon näitä lopen väsyneitä työssäkäyviä opiskelijanuoria.Vanhustyössä ja sairaalamaailmassa olen todennut eriarvoisuuden olevan jokapäiväistä todellisuutta niin työntekijöiden kuin asiakkaiden/potilaiden kohdalla. Siksi eriarvoistumisen ehkäisy on tärkeä vaaliteema.

Kun mahdollisuudet hyvinvointiin puuttuvat jo suurelta osalta väestöä, seuraa siitä levottomuuksia ja lopulta yhteiskuntarauhan rikkoutuminen. Millä perusteella voin sanoa, että mahdollisuudet hyvinvointiin puuttuu jo suurelta osalta väestöä? Jos lasketaan yhteen matalapalkkaiset, eläkeläiset ja yleeensä pienituloiset syntyy siitä jo sellainen määrä ihmisiä, että voidaan puhua väestönosasta.

Matalapalkkaisuus on saatu aikaiseksi työvoiman halpuutuksella. Pitämällä ihmisiä matalalla palkalla heidät alistetaan tilaan, jossa heillä ei ole mahdollisuuksia yrittää parantaa tilannettaan. Työstä on vaikea pitää opintovapaata, koska se johtaa sellaiseen rahalliseen köyhtymiseen, josta työntekijä ei selviä. Työpaikan vaihtokin sisältää sellaisia taloudellisia riskejä, että usein matalapalkkainen ei halua otta niitä.Monet matalapalkkaiset ovat tavallaan työnsä vankeja. Matalapalkkaistaminen on eriarvoistamista itsessään.

Nykyhallitus on tarkoituksella halunnut edistää eriarvoistumista leikkauksilla ja Kiky-sopimuksella.Sen tavoite on myös jatkaa matalapalkkaistamista halpuuttamalla työvoimaa. Lisäksi hallitus teki sopimusrikkomuksen luomalla aktiivimallin.

Näiden huonnonnusten jälkeen vasemmistolla on kova työ pistää stoppi eriarvoistumiselle, lopettaa työvoiman halpuutus ja muuttaa politiikan suunta. Tärkeä kysymys on: miksi yhteiskunnassamme synnytetään eriarvoisuutta?  Voimme tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tuloeroja ja joissa koulutus, terveyspalvelut ja lääkkeet ovat tasapuolisesti kohtuuhintaan tarjolla kaikille. Kohti kevättä ja hallitusohjelmaa, joka tuottaa hyvinvointia kaikille, ei harvoille.