MINÄ, PETRA
Olen 38-vuotias ja asun Helsingissä itäisen kantakaupungin alueella. Lähdin kunnallispolitiikkaan, koska näin työssäni sosiaalityöntekijänä asioita, joihin en pystynyt vaikuttamaan, ja joiden ratkaisemiseen tiesin tarvittavan poliittisia päätöksiä. Nyt olen kaupunginvaltuutettu ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen sekä suomenkielisen jaoston varajäsen. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa 2019, koska tulevaisuutemme riippuu siitä, että teemme jatkossa parempaa ilmasto-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa.
Olen tehnyt valtuustossa aloitteita esimerkiksi naisvaltaisten pienipalkkaisten alojen palkkakuopan korjaamisesta (jota kaupunki nyt alkaa toteuttamaan), lentomatkustamisen päästöjen vähentämisestä, osapäivähoidon henkilöstömitoituksesta, suojateiden turvallisuudesta, sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnista, katutaiteen edistämisestä ja hävikkiruoan hyödyntämisestä. Lautakunnassa olen puolustanut erityisopetusta, pieniä ryhmäkokoja ja kaikkien lasten tasa-arvoista varhaiskasvatusoikeutta.
Olen sosiaalityön väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Tätä ennen olen työskennellyt sosiaalityöntekijänä aikuisten parissa Itä-Helsingissä ja johtavana sosiaalityöntekijänä Espoossa. Tutkin väitöskirjassani taidelähtöisten menetelmien käyttöä sosiaalityössä osallisuuden ja demokratian edistäjinä. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri pääaineenani sosiaalityö, sekä sosionomi (AMK). Olen feministi: ihmisoikeudet, ympäristö ja eläinten oikeudet ovat minulle tärkeitä. Rakkaimmat harrastukseni ovat laulaminen ja kirjoittaminen.
EDUSKUNTAVAALITEEMAT
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PUOLELLA
Rakennetaan julkiseen palveluntuotantoon perustuva järjestelmä, joka pitää huolta jokaisesta ja jossa on helppo löytää tarvitsemansa palvelut. Sotea ei saa rakentaa pärjääjien ehdoilla.
Peruspalveluihin pitää panostaa niin, että erityispalveluiden tarve tulevaisuudessa vähenee. Pitää uskaltaa panostaa myös ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin.
Pätevää sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa pitää arvostaa myös palkalla: alan palkkoja on nostettava ja työolosuhteet on saatava kuntoon.
Palveluita käyttävillä ja työntekijöillä pitää olla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa palveluihin. Vertaisilta saatavan tuen merkitys pitää huomioida palveluissa nykyistä paremmin.
Perusturvan tasoa pitää nostaa ja tukijärjestelmää yksinkertaistaa hakijan kannalta helpommaksi.
KASVATUKSEN, KOULUTUKSEN JA TIETEEN PUOLELLA
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa, myös arjessa, joka päivä ja jokaiseen kellonaikaan. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienemmät ryhmäkoot on kirjattava lakiin.
Erityisen tuen palvelut saataville kaikille tarvitseville, ulottuen varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen.
Ammattikouluopetuksen laatu pitää varmistaa lailla nykyistä tiukemmin.
Peruskoulutuksessa on varmistettava tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle alueesta riippumatta.
Ilmastotietoisuus ja syrjimättömyys pitää ottaa nykyistä vahvemmin osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta varhaiskasvatuksessa on huolehdittava.
Pätevää henkilökuntaa pitää arvostaa myös palkalla: alan palkkoja on nostettava ja työolosuhteet on saatava kuntoon.
Tieteen perusrahoitus on turvattava: tiede ja tutkimus ovat osaamisen perusta. On pidettävä kiinni tutkimuksesta ja osaajista: se on tärkeää niin ilmastolle, kasvatukselle, kuin sosiaali- ja terveyspalveluillekin. Ulkomailla hankitun koulutuksen tai osaamisen tunnustaminen on tehtävä nykyistä helpommaksi.
On tehtävä tietoon perustuvaa politiikkaa ja päätöksenteossa on hyödynnettävä tutkimustietoa.
YMPÄRISTÖN JA ILMASTON PUOLELLA
Suomi hiili- ja turvevapaaksi vuoteen 2025 mennessä.
Suomen on otettava käyttöön lentovero ja panostettava raideliikenteen kehittämiseen.
Rakennusten energiatehokkuutta on parannettava, rakentamisen laatuun on panostettava ja sisäilmaongelmat ratkaistava.
Politiikalla on helpotettava siirtymistä kohti kasviperäisempää ruokavaliota ja tuettava kotimaisia tuottajia tässä siirtymässä.
KULTTUURIN PUOLELLA
Taideaineiden asemaa pitää vahvistaa peruskoulussa. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee myös olla oikeus harrastaa taiteita.
Taiteilijoiden toimeentuloon on saatava uudenlaisia ratkaisuja ja turvata erityisen haastavassa tilanteessa olevien alojen toimintamahdollisuudet.
Uusia taidemuotoja ja soveltavaa taidetta pitää tukea vakiintuneiden taidemuotojen ohella, eikä asettaa näitä vastakkain.
TASA-ARVON PUOLELLA
Perhevapaakautta pitää pidentää 6 + 6 + 6 -mallin mukaiseksi, jotta vanhemmat voivat jakaa perhevapaat nykyistä tasaisemmin.
On laadittava laaja palkkaohjelma palkkatasa-arvon toteutumiseksi.
Translaki on uudistettava. Lainsäädännön on taattava jokaisen itsemääräämisoikeus.
Lähisuhdeväkivaltaa koskevan lainsäädännön pitää turvata sitä kokeneiden turvallisuus nykyistä paremmin. Väkivaltaa kokeneiden (ja väkivallantekijöille suunnattujen) palveluiden piiriin tulee päästä nopeasti joka puolella Suomea.
Turvapaikkajärjestelmän on kohdeltava kaikkia hakijoita tasa-arvoisesti ja inhimillisesti.
Perheenyhdistämistä tulee helpottaa kotoutumisen helpottamiseksi.
Asumisen hintaan pääkaupunkiseudulla pitää puuttua rakentamalla lisää kohtuuhintaista asumista, jotta kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus asuntoon.
Vasemmiston ehdokkaat ja vaaliteemat, eduskuntavaalit 2019