Sarkkisen mukaan hallitus on nyt romuttamassa suomalaista hyvinvointimallia. Köyhyyttä pahentavien sosiaaliturvan leikkausten lisäksi hallitus heikentää sosiaali- ja terveyspalveluita, supistaa hyvinvointialueiden resursseja, heikentää hoidon laatua, vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja korottaa hoidon hintaa.
– Te leikkaatte seurauksista piittaamatta. Köyhyys ja pahoinvointi lisääntyvät, ja palveluita eivät pian saa kuin ne, joilla on paksu pankkitili. Samaan aikaan yksityiselle sektorille annetaan lisää Kela-korvauksia, joista hyötyvät hintojaan nostavat yksityiset terveysjätit. Rahaa riittää pörriäisille, mutta ei peruspalveluihin. Tämä tulee lopulta kalliiksi, sillä terve ja työkykyinen kansa on myös talouden pohja, Sarkkinen sanoo.
Hallitus on nyt romuttamassa suomalaista hyvinvointimallia.
Sarkkisen mukaan politiikassa on aina vaihtoehtoja, vaikka hallitus uskottelee toista.
– Hallitus verhoaa ideologisen valintansa hyvinvointivaltion romuttamisesta välttämättömyyden kaapuun, Sarkkinen sanoo.
Vasemmistoliitto esitti kehitysriihen alla yli neljän miljardin euron edestä julkista taloutta vahvistavia verouudistuksia, jotka eivät kurittaisi pienituloisia, vaan osallistaisivat myös niitä, joilla menee hyvin.
Sarkkisen mukaan julkisen talouden sopeuttamisessa katse tulee kääntää erityisesti tulopuoleen. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan näe järkevänä hallituksen päätöstä arvonlisäverotuksen kiristämisestä. Se iskee kovimmin pienituloisiin suomalaisiin ja kotimarkkinoilla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
– Heikentyvä verotulokertymä on valtion talouden iso haaste. Mutta te ette ole valmiita tekemään sitä vahvistavia ja verotuksen tehokkuutta parantavia uudistuksia, kuten karsimaan kansantaloudellisesti haitallista listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotukea, Sarkkinen sanoo.
”Terve ja työkykyinen kansa on myös talouden pohja.”
Sarkkinen syyttää hallitusta haluttomuudesta puuttua verotuksen porsaanreikiin.
– Ei ole suomalaisten etu, että ulkomaiset rahastot voivat hyötyä osakkeiden ja kiinteistöjen arvonnoususta maksamatta tänne veroja. Reilua ei ole myöskään se, että varakkaimmat suomalaiset voivat välttää verot omaisuuden kasvusta siirtämällä kirjansa keinotekoisesti ulkomaille, hän sanoo.
Sarkkinen arvioi, että hallituksen politiikassa ei ole huonoa ainoastaan sisältö, vaan myös ajoitus. Finanssipolitiikan kiristäminen taantumassa voi tukahduttaa kasvun, pahentaa työttömyyttä ja kasvattaa alijäämää.
– Nyt hallitus kiristää keskellä taantumaa. Tämä kasvattaa työttömyyttä ja tappaa talouden kasvun edellytyksiä. Näin hallitus tulee itse luoneeksi tarpeita uusille lisäsopeutuksille. En olisi yllättynyt, mikäli pian alkaisitte puhua uusista leikkauksista, kun talous ei kasvakaan odotetusti, Sarkkinen sanoo.
Hanna Sarkkisen ryhmäpuhe 7.5.2024 julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028:
Arvoisa puhemies,
Hallitus tuli valtaan lupauksella kohentaa Suomen taloutta ja työllisyyttä, mutta Orpon oikeistohallituksen aikana tässä maassa ei ole kasvanut kuin työttömyys ja valtion velka.
Arvoisa puhemies,
Hallitusohjelmassa linjattiin valtavat leikkaukset pienituloisten suomalaisten toimeentulosta, ja nyt kehysriihessä päätettiin panna sosiaali- ja terveyspalvelut lihoiksi.
Hallitus romuttaa suomalaista hyvinvointimallia. Köyhyyttä lisäävien sosiaaliturvaleikkausten lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita heikennetään. Hyvinvointialueiden resursseja supistetaan, hoidon laatua heikennetään, hoitoonpääsyä vaikeutetaan ja hoidon hintaa korotetaan.
Samaan aikaan yksityiselle sektorille annetaan lisää Kela-korvauksia, joista hyötyvät hintojaan nostavat yksityiset terveysjätit. Rahaa riittää pörriäisille, mutta ei peruspalveluihin.
Te leikkaatte seurauksista piittaamatta. Köyhyys ja pahoinvointi lisääntyy ja palveluita eivät pian saa kuin ne, joilla on hyvä työ tai paksu pankkitili. Tämä kaikki tulee lopulta kalliiksi, sillä terve ja työkykyinen kansa on myös talouden pohja.
Arvoisa puhemies,
Hallitus verhoaa ideologisen valintansa hyvinvointivaltion romuttamisesta välttämättömyyden kaapuun. Vaihtoehtoja harjoitetulle politiikalle ei muka ole.
Tällainen tarina voi vedota joihinkin, mutta totuuden kanssa sillä on vähän tekemistä. Politiikassa on aina vaihtoehtoja.
Mikäli hallitus haluaa vahvistaa julkista taloutta, tulee katse kääntää entistä enemmän tulopuoleen. Hallituksen arvomaailmasta kertoo paljon, että ainoa merkittävä lisäverotuloja tuova esitys liittyy arvonlisäverotuksen kiristämiseen. Arvonlisäveron korotus iskee kovimmin pienituloisiin suomalaisiin ja kotimarkkinoilla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kun sosiaaliturvan indeksit on samaan aikaan jäädytetty, maksavat alvin korotuksesta kalleimman hinnan köyhimmät.
Heikentyvä verotulokertymä on valtion talouden iso haaste. Mutta te ette ole valmiita tekemään tarvittavia verokertymää vahvistavia ja verotuksen tehokkuutta parantavia uudistuksia, kuten karsimaan täysin kohtuutonta ja kansantaloudellisesti haitallista listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotukea. Suomessa verotus keventyy, kun tuloasteikolla siirrytään kaikista suurituloisimpiin.
Vasemmistoliitto on esittänyt toisenlaisen vaihtoehdon. Esitimme kehitysriihen alla yli neljän miljardin euron edestä julkista taloutta vahvistavia verouudistuksia, jotka eivät kurittaisi pienituloisia vaan osallistaisivat talkoisiin myös ne, joilla menee hyvin.
Ei ole suomalaisten etu, että esimerkiksi ulkomaiset rahastot voivat hyötyä osakkeiden ja kiinteistöjen arvonnoususta maksamatta tänne veroja. Reilua ei ole myöskään se, että varakkaimmat suomalaiset voivat välttää verot omaisuuden kasvusta siirtämällä kirjansa keinotekoisesti ulkomaille.
Mutta näihin verotuksemme porsaanreikiin te ette halua puuttua.
Arvoisa puhemies,
Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän keskeinen syy on lisäksi väestön ikääntyminen.
Olemme kuitenkin viime aikoina saaneet hyviä uutisia, kun nettomaahanmuutto on noussut ennätystasolle. Jos maahanmuutto säilyisi läheskään tällä tasolla, kääntyisi työikäisen väestön määrä kasvuun ja niin sanottu kestävyysvaje kuroutuisi pitkälti umpeen. Tämä helpottaisi julkisen talouden tilannetta huomattavasti.
Mutta mitä tekee hallitus? Se on tuonut eduskuntaan tukun lakiesityksiä, joilla maahanmuuttoa pyritään vaikeuttamaan. Hallituksen politiikka lähettää ulkomaalaistaustaisille viestin, että te ette ole tervetulleita. Tällaiseen viestintään meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.
Myös heikko tuottavuuskehitys haastaa talouttamme. On hyvä, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan. Käsittämätön sen sijaan on hallituksen koulutuspetos. Opiskelijoilta ja ammatillisesta koulutuksesta leikataan. Aikuiskouluttautumista vaikeutetaan.
Tämä on lyhytnäköistä, sillä meidän tulisi kannustaa kaikkia nuoria opiskelemaan, myös vähävaraisista perheistä tulevia. Ei ole myöskään realismia, että nuorena hankitulla tutkinnolla pärjäisi koko 40-vuotisen työuran, vaan aikuiskouluttautumisen väyliä tarvitaan. Koulutusleikkaukset eivät paranna tuottavuutta ja työllisyyttä.
Arvoisa puhemies,
hallituksen politiikassa huonoa ei ole ainoastaan sen sisältö vaan myös ajoitus.
Suomi on taantumassa, ja useimmat ennustajat arvioivat tilanteen helpottavan vasta ehkä ensi vuonna.
Tunnettu tosiasia on, että mikäli finanssipolitiikkaa kiristää taantuman oloissa, uhkaa se tukahduttaa kasvun, sekä kasvattaa työttömyyttä ja alijäämää.
Nyt hallitus aikoo kiristää keskellä taantumaa. Pahimmassa tapauksessa tämä kasvattaa työttömyyttä ja tappaa talouden kasvun edellytykset ja hallitus tulee näin itse luoneeksi tarpeita uusille lisäsopeutuksille.
En olisi yllättynyt, mikäli pian alkaisitte puhua uusien leikkausten välttämättömyydestä, kun talous ei kasvakaan odotetusti.
Arvoisa puhemies, hallituksen hyvinvointivaltiota tuhoava politiikka ei ole pakko, vaan se on oikeistohallituksen ideologinen valinta.