Il­mas­to­hy­vin­voin­ti – Eu­roo­pan oma Green New Deal

Suomen väkiluvun verran ilmastotyöpaikkoja Eurooppaan – vasemmistoliiton suuntaviivat

Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viimeinen, joka voi estää ilmastokriisin. Euroopalla on juuri nyt edessään ennennäkemätön haaste, jotta saamme pysäytettyä ilmastonmuutoksen puoleentoista asteeseen.

Juuri nyt Euroopan unionin tärkein tehtävä on ratkaista tulevaisuuden kaksi suurinta kysymystä: ilmastonmuutos ja eriarvoisuus. Hyvä uutinen on kuitenkin, että ilmastonmuutos on mahdollista pysäyttää niin, että luomme samalla Eurooppaan ilmastotyöpaikkoja ja uutta hyvinvointia.

Eurooppa elää samanaikaisesti monien murrosten keskellä. Maailmanpoliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja Eurooppa kohtaa samaan aikaan myös sisäisiä jännitteitä. Vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneen eurokriisin ja sen yhteydessä toteutettu raju talouskuri näkyy edelleen korkeana työttömyytenä ja kasvavana eriarvoisuutena monissa eurooppalaisissa maissa. Samaan aikaan manteretta ravistaa myös teollisuuden, työmarkkinoiden rakennemuutos, sekä väestön ikääntyminen. Työ automatisoituu ja digitalisoituu, ja perinteisten teollisuuden työpaikkoja siirtyy alhaisempien työvoimakustannusten maihin Aasiaan ja Afrikkaan. Työpaikkojen myötä katoavat myös monien teollisuuspaikkakuntien tulevaisuudennäkymät, ja alueiden eriarvoistuminen näkyy ja tuntuu monien eurooppalaisten arjessa.

Samaan aikaan koko maailma ja Eurooppa sen myötä on toisen suuren rakennemuutoksen edessä. Ilmastonmuutoksen hillinnällä on todellinen kiire. Ilmaston lämpeneminen pitää saada hillittyä 1,5 asteeseen ja ilmastokestävyys on nostettava kaikkea politiikkaa määrittäväksi reunaehdoksi. Myös luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, luonnonvarojen kestämätön käyttö ja elinympäristöjen saastuminen on valtavan suuri uhka maapallolle ja ihmiskunnalle.

Euroopan unionin tärkein tehtävä on ratkaista tulevaisuuden kaksi suurinta kysymystä samanaikaisesti: ilmastonmuutos ja eriarvoisuus. Niin inhimillisesti kuin ympäristöllisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää talouden ja yhteiskunnan rakenteiden voimakasta uudistamista ja suuria investointeja, se edellyttää ekologista jälleenrakennusta, jonka toteuttamiseksi tarvitsemme laajan ilmastohyvinvoinnin ohjelman, eli Euroopan oman Green new Dealin.

Euroopan unionin tärkein tehtävä on ratkaista tulevaisuuden kaksi suurinta kysymystä samanaikaisesti: ilmastonmuutos ja eriarvoisuus.

Ekologinen jälleenrakennus ja kiertotalouteen siirtyminen synnyttää merkittävän määrän uutta työtä. Tavoitteena tulee olla, että EU-alueella on tämän eurovaalikauden loppuun mennessä vähintään Suomen väkiluvun verran (5,5 miljoonaa) ilmastotyöpaikkaa. Ilmastohyvinvoinnin ohjelman myötä työpaikkoja syntyy eritoten uusiutuvan energian hallinnoinnin ja rakentamisen, joukkoliikenteen sekä suurten infrahankkeiden alueille. Lisäksi työpaikkoja syntyy ilmastonmuutoksen ratkaisuja koskevan tutkimuksen ja kehityksen pariin. Työttömyyden vähentäminen on toisin sanoen mahdollista päästöjä vähentämällä.

Koko maailma tulee ennemmin tai myöhemmin siirtymään pois fossiilitaloudesta, joten jos Eurooppa kehittää etunojassa ympäristökestäviä ratkaisuja, tulee meille mahdolliseksi olla globaali edelläkävijä ja myydä kestäviä ratkaisuja muualle maailmaan. Se edellyttää suuria panostuksia puhtaaseen energiaan, vähäpäästöiseen liikenneinfrastruktuuriin, kierrätykseen ja jätehuoltoon, ympäristöllisesti kestävään tuotantoon, energiatehokkaaseen rakennuskantaan ja vähäpäästöiseen ruokajärjestelmään. Näiden muutosten tekeminen synnyttää uutta, kestävää työtä. Muutoksen onnistuminen edellyttää investointeja, talouden rakennemuutoksia sekä panostamista koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Jos Eurooppa kehittää etunojassa ympäristökestäviä ratkaisuja, tulee meille mahdolliseksi olla globaali edelläkävijä ja myydä kestäviä ratkaisuja muualle maailmaan.

Kuten aina, kun tuotantorakenteet ja yhteiskunta muuttuvat, menettää osa aloista ja alueista työpaikkoja. Sen takia on tärkeää, että muutos tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, suuntaamalla riittävästi varoja työnsä menettävien ihmisten muutosturvaan sekä muutostukena ja uudelleenkoulutuksena eri aloille ja aluille.

Green New Deal viittaa sanana Yhdysvalloissa 1930-luvulla toteutettuun New Deal -nimiseen valtiolliseen investointiohjelmaan, jonka avulla luotiin uutta työtä sekä modernisoitiin talousjärjestelmää ja infrastruktuuria. New Dealin yhteydessä myös parannettiin sosiaaliturvaa ja työehtoja sekä helpotettiin työvoiman järjestäytymistä. Suomessa vertailukohtaa voi hakea sotien jälkeisestä jälleenrakennusurakasta, jolloin maatalousyhteiskunta muutettiin teollisuuteen nojaavaksi moderniksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

Kuten aina, kun tuotantorakenteet ja yhteiskunta muuttuvat, menettää osa aloista ja alueista työpaikkoja. Sen takia on tärkeää, että muutos tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Nyt on aika luoda ilmastohyvinvoinnin ohjelma, Euroopan oma Green New Deal, jonka avulla fossiilikapitalistinen talousmalli muutetaan resurssiviisauteen ja vähäpäästöisyyteen perustuvaksi kiertotaloudeksi. Samalla kun yhteiskunnista tehdään ympäristökestäviä, luodaan uutta työtä, ja muutos antaa myös mahdollisuuden tasata tulonjakoa ja vähentää eriarvoisuutta.

Mistä rahat ilmastohyvinvointiin?

Eurokriisin yhteydessä harjoitettu talouskuripolitiikka on pidentänyt ja syventänyt Euroopan taloudellista ahdinkoa ja luonut kasvualustaa oikeistopopulismille. Samaan aikaan julkiset palvelut ovat heikentyneet, eriarvoisuus on lisääntynyt ja infrastruktuuri rapistunut investointien puutteessa. Rahoitussektorin riskit ovat edelleen suuria, ja yksityinen velkataso korkea. Jäsenmaille asetetut tiukat säännöt finanssipolitiikalle on estänyt työllisyyttä edistävän suhdannepolitiikan teon. Ilman Euroopan keskuspankin elvytystä, joka on rikkonut EKP:n perussopimusten mukaista mandaattia, euroalueen talous olisi jo romahtanut.

Euroalueen talousennusteet näyttävät maltillista kasvua lähivuosille, mutta talouden perusta on heikko. Teollisuustuotanto on vakaa tai vähenemässä. Tuottavuuskehitys on hidasta. Työllisyyskehitys on hyvin erilaista eri maissa, mutta 11 euromaassa 19:stä työttömyys on suurempaa kuin ennen globaalin finanssikriisin alkua. Joissain maissa ero on huomattava.

Tarve ekologista rakennemuutosta edistäville ja työpaikkoja luoville reaalitalouden investoinnille on huutava. Suhdannevaihteluita voimistavia EMUn talouskurisääntöjä tulisi joustavoittaa, jolloin jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus kantaa vastuuta oman maansa talouskehityksestä ja toteuttaa demokraattista tahtoa.

Euroopan ekologinen jälleenrakennus edellyttää valtavia investointeja. Realistinen, haasteen mittakaavan tunnustava investointitarve on vähintään satoja miljardeja euroja vuodessa.

Tämän ekologisen investointiohjelman osittainen koordinointi EU:n kokoisen suuremman talousalueen tasolla on järkevää. Vasemmistoliitto on jo pitkään katsonut, että EU:lla tai euroalueella tulisi ylipäänsä olla finanssipoliittista kapasiteettia taloudellisten suhdanteiden tasoittamiseen, työllisyyden parantamiseen ja rakennemuutosta edistävien investointien tekemiseen. Samalla jäsenmaiden talouspoliittinen liikkumavara ja mahdollisuudet kansallisiin investointeihin on turvatta.

Mahdollisia rahoituslähteitä ovat ainakin verotuksen kehittäminen, jäsenmaiden velkarahoitus, Euroopan keskuspankin rahoitus, olemassa olevan EU-budjetin uudelleenkohdistaminen ympäristöviisaasti, sekä eurobondit tai vastaavat rahoitustuotteet.

Rahavirrat tukemaan ilmastohyvinvointia

1. Fossiilisen energian tuet on lopetettava ja vapautuvat varat ohjattava puhtaaseen energiaan. EU-maat tukevat fossiilisia polttoaineita vuosittain 112 miljardilla eurolla. EU:n tulee määritellä fossiilienergian tuet kielletyksi valtiontueksi tai muuten ohjata jäsenmaita lopettamaan tuet.
2. Maataloustukien kriteeristöihin lisätään hiiliviisas viljely, ravinteiden kierto ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Maan ja metsänomistajia kannustetaan hiilen sitomiseen. EU maksaa maataloustukia vuosittain 57 miljardia euroa, joten maataloustukien muuttamisella tukemaan ympäristöllisesti ja ilmastollisesti kestävää tuotantoa on merkittävä vipuvaikutus.
3. EU:n aluekehitys- ja koheesiovaroja tulee suunnata erityisesti ilmasto- ja ympäristökestävien hankkeiden ja työpaikkojen luomiseen alueilla. Koheesiovaroja maksetaan vuosittain 49 miljardia euroa.
4. Otetaan käyttöön EU:n laajuinen rahoitusmarkkinavero (FTT). Kaikkiin finanssitransaktioihin kohdistuva pieni vero hillitsisi yhteiskunnallisesti haitallista rahoitusmarkkinakeinottelua, vähentäisi rahoitusmarkkinoiden epävakautta, kannustaisi investoimaan reaalitalouteen ja keräisi varoja tarvittaviin ympäristökestäviin kohteisiin. Veron avulla voitaisiin kerätä kymmeniä miljardeja euroja vuodessa.
5. Rahoitusmarkkinoilla liikkuva sijoitusvarallisuus on ohjattava ympäristöllisesti kestävään tuotantoon vaatimalla yrityksiä raportoimaan hiiliriskeistään ja ympäristöjalanjäljestä.
6. Euroopan keskuspankki on vuodesta 2015 alkaen elvyttänyt taloutta lähes kolmella biljoonalla (3 000 miljardilla) eurolla. Rahapoliittinen elvytys, eli keskuspankin luoma uusi raha, on onnistunut pitämään euroalueen talouden pystyssä. Rahapoliittinen elvytys on paisuttanut omaisuusarvoja ja hyödyttänyt siten ennen kaikkea niitä, joilla on sijoitusvarallisuutta. Osa elvytyksestä on suuntautunut ilmaston ja ympäristön kannalta haitallisiin kohteisiin, kuten fossiilienergiayhtiöille.
   EKP:n rahoitusta tulee jatkossa suunnata enemmän työllistäviin ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin  ekologisen jälleenrakennuksen vauhdittamiseksi.
7. Yhtenä rahoituskeinona voisi toimia malli, jossa esimerkiksi Euroopan investointipankki laskisi  liikkeelle velkakirjoja, joita Euroopan keskuspankki sitoutuisi ostamaan niitä jälkimarkkinoilla niin paljon kuin on tarve. Tuotot ohjattaisiin ekologisen jälleenrakennuksen vaatimiin investointeihin.

Asetetaan yhteisen ympäristömme kuluttamiselle hinta

8. Lentoliikenteelle asetetaan EU:n laajuinen päästöihin perustuva lentovero. Lentoveron tavoitteena on toisaalta hillitä runsaspäästöisen lentoliikenteen kasvua ja toisaalta kerätä varoja kestävään liikenteeseen. Kerosiiniveron muodossa toteutettu lentovero tuottaisi 27 miljardia euroa vuodessa.
9. Otetaan käyttöön EU-laajuinen kierrättämättömän muovijätteen maksu.  Samalla muovien kierrätettävyyttä parannetaan ja panttijärjestelmää levitetään eri maihin. EU-komissio on arvioinut muovijätemaksun tuotoksi 7 miljardia euroa.
10. Euroopan unionin ulkorajalle asetettavilla hiilitulleilla tasataan eurooppalaisten yritysten kilpailuedellytyksiä, kerätään rahaa ja hinnoitellaan tuontitavaroiden ympäristövaikutukset.

Toimenpiteet sektoreittain

Haluamme luoda uutta työtä vähentämällä ilmastopäästöjä. Ilmastohyvinvoinnin ohjelmassa ohjataan mittavia panostuksia perustutkimukseen ja koulutukseen, mutta myös tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan, joiden avulla kehitetään ja kaupallistetaan uusia ympäristöviisaita ratkaisuja.

Euroopan ilmastopäästöt syntyvät suurelta osalta liikenteestä, asumisesta, ruuantuotannosta sekä teollisuudesta. Siksi investointeja tarvitaan erityisesti näiden sektoreiden päästöjen vähentämiseksi. Siirtymää resurssiviisaaseen kiertotalouteen tulee tukea sekä sääntelyn että taloudellisen ohjauksen avulla.

Liikenne

Euroopan laajuinen siirtymä pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta liikennejärjestelmästä vaatii mittavia panostuksia. Autokannan uudistuminen ja raidehankkeiden toteuttaminen luovat Eurooppaan paljon työtä ja kysyntää.

1. Kaupunkien kevyen liikenteen infrastruktuuria on kehitettävä, sähkö- ja biokaasun latausverkkoa rakennettava ja joukkoliikenteeseen panostettava.
2. Maiden rajat ylittävät nopeat raideyhteydet tarvitsevat rahoitusta. Toimivat raideyhteydet voivat korvata Euroopan sisäistä lentoliikennettä. Suomessa rahoitusta tarvitaan esimerkiksi Suomenlahden alittavaan raidetunneliin ja Perämerenkaaren raideyhteyksien luomiseen.
3. Lentoliikennettä on alettava verottaa samalla tavalla päästöpohjaisesti kuin muitakin liikennemuotoja.
4. Uudenlaiset liikkumisen palvelut tarvitsevat tukea kehittyäkseen kaupalliseen laajuteen.
5. Euroopassa valmistettavien ja EU-alueelle tuotavien autojen päästörajoja on tiukennettava.

Ruoka

Maatalous on tällä hetkellä ilmastopäästöjen lähde, mutta näin ei tarvitsisi olla. Pelloissa on suuri potentiaali sitoa hiiltä ja hillitä näin ilmastonmuutosta. Ruokavalion muuttuessa kasvispainotteisemmaksi voidaan suuripäästöistä eläintuotantoa vähentää. Hiiltä sitovien viljelymenetelmien avulla voidaan myös parantaa maanviljelyn tuottavuutta ja auttaa kestämään sään ääri-ilmiöitä. Valjastamalla pellot hiilen sidontaan ja kasvattamalla hiilinieluja maanviljelijät voivat olla ilmastohyvinvoinnin sankareita ja ekologisen rakennemuutoksen voittajia.

EU ohjaa ruoantuotantoa yhteisellä maatalouspolitiikalla (CAP), jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Maataloustukia tarvitaan, jotta voidaan turvata alkutuottajien toimeentulo ja riittävä ruokaomavaraisuus eri puolilla Eurooppaa.

1. Tukijärjestelmää uudistetaan niin, että se kannustaa hiilen sitomiseen, ravinteiden kiertoon ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.
2. Maaperän hiilensidonnasta korvataan viljelijälle tulosperusteisesti alueiden erityisolosuhteet huomioiden.
3. Paikallista ravinnekiertoa tuetaan.

Teollisuus ja energia

Ilmastohyvinvointi synnyttää merkittävästi uutta työtä. Työpaikat eivät kuitenkaan synny välttämättä samoille aloille ja alueille kuin mistä rakennemuutoksen myötä työtä ja toimeliaisuutta häviää. Teollisuus on suuri energiankäyttäjä, joten teollisuuden ilmastoviisas muutos ei ole mahdollista ilman mittavaa energiaremonttia. Ilmastohyvinvoinnin ohjelman myötä teollisuutta saadaan muutettua energiapihiksi ja ilmastoviisaaksi, ja synnytettyä uusia teollisia työpaikkoja.

1. Euroopan teollisuus tarvitsee investointiavustuksia vähäpäästöisen tuotannon kehittämiseen.
2. Muutostukea ja uudelleenkoulutusta tarvitaan niille aloille ja alueille, joilta työtä häviää.
3. Tarvitaan tuntuvia investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Erityisesti tarvitaan hiilen ja turpeen energiakäyttöä korvaavia investointeja, jotka eivät perustu polttoon (esimerkiksi lämpöpumput ja tuulivoima).
4. Parannetaan päästökaupan ohjausvaikutusta vähentämällä päästöoikeuksien määrää, asettamalla päästöoikeuksille lattiahinta ja vähentämällä päästöoikeuksien ilmaisjakoa.

Siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan oikeudenmukaisella tavalla

Jotta eriarvoisuuden kasvuun voidaan vastata samaan aikaan kun yhteiskunnan rakenteita muutetaan ekologisesti kestäviksi, on siirtymä tapahduttava sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja hallitulla tavalla. Oikeudenmukaisen siirtymän erilaisista käytännön toteuttamiskeinoista on jo hyviä esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa.

Esimerkki ilmastohyvinvoinnin ohjelman mukaisista toimista: Espanjan kivihiilikaivokset

Espanjassa hallitus ja ammattiyhdistysliike sopivat vuonna 2018, että maassa sijaitsevien hiilikaivosten sulkemisen vaikutuksia kompensoidaan julkisilla investoinneilla kaivosalueille, tarjoamalla uudelleenkoulutusta ja mahdollistamalla kaivostyöläisille varhennettu eläke.

Uuden yritystoiminnan ja kaivosten uusiokäytön tukemiseen perustettiin 250 miljoonan euron rahasto. Samaan aikaan Espanjan hallitus ilmoitti keventävänsä aurinkoenergian verotusta, eli se tukee näinkin siirtymää hiilivoimasta päästöttömään aurinkovoimaan. Lisäksi helmikuussa 2019 hallitus antoi esityksen ilmastoinvestointiohjelmasta, johon panostettaisiin 47 miljardia julkista rahaa euroa kymmenen vuoden aikana. Yhteensä tavoitteena on 200 miljardin investoinnit. Ohjelmaan sisältyy kompensaatioita vanhojen työpaikkojen häviämisestä sekä panostuksia uudelleenkoulutukseen.

Esimerkki ilmastohyvinvoinnin ohjelman mukaisista toimista: Turve Suomessa

Turve on Suomessa vastaavassa asemassa kuin kivihiili monissa muissa maissa. Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiiltäkin enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden suojelu edellyttävät, että turpeen energiakäyttöä on vähennettävä nopeasti ja siitä on luovuttava kokonaan 2030-luvun alussa. Lisäksi tulee toteuttaa soidensuojelun täydennysohjelma ja ennallistaa epäonnistuneita ojituksia.

Tietyillä alueilla turveteollisuudella on tärkeä taloudellinen ja työllistävä vaikutus. Jotta turpeen energiakäytön lopettamisen kielteiset talous- ja työllisyysvaikutukset voidaan minimoida, on turvepaikkakunnille ja -teollisuudelle sekä alan työntekijöille tarjottava uusia mahdollisuuksia ja tukea.

Uutta työtä turpeen energiakäytöstä luopuminen synnyttää turvekenttien ennallistamisen tai metsityksen myötä. Myös epäonnistuneiden ojitusten ennallistamiseen tarvitaan työvoimaa.