Kirjallisella kysymyksellään Myllykoski haluaa kirittää ympäristöministeriötä ryhtymään eduskunnan ja lakialoitteen edellyttämiin välittömiin lainsäädäntötoimiin. Myllykoski teki eduskunnassa vuonna 2021 lakialoitteen aiheesta, ja tuolloin aloite keräsi tuolloin 112 kansanedustajan allekirjoituksen. Myös myöhemmin luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä eduskunta hyväksyi äänin 122–18 samansisältöisen lausuman.
Luonnonsuojelulaissa ei tällä hetkellä mahdollisteta poikkeusluvalla ammuttujen suojeltujen lintujen hyödyntämistä, vaikka sen taustalla oleva lintudirektiivi sen sallisi.
– Tällä hetkellä poikkeusluvalla ammuttu lintu muuttuu jälleen suojelluksi, kun se putoaa maan pinnalle. Pidän tätä silkkana haaskaamisena, joka ei ole suojelun tavoitteiden mukaista. Meidän tulee sallia hyödyntäminen esimerkiksi ruoaksi, se on vastuullista ja eläimen arvoa kunnioittavaa, Myllykoski sanoo.
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2021 jätetyssä lakialoitteessa (LA 19/2021vp) esitettiin luonnonsuojelulain 49§ muuttamista siten, että lintudirektiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaisella poikkeusluvalla sallittaisiin ammutun valkoposkihanhen ja merimetson haltuunotto ja hyödyntäminen. Aloitteen tavoitteena oli tuoda direktiivi selkeämmin osaksi luonnonsuojelulakia, lopettaa vahinkojen ehkäisemiseksi ammuttujen lintujen haaskaaminen sekä mahdollistaa niiden hyötykäyttö ruoaksi.
Lakialoite keräsi eduskunnan enemmistön, yhteensä 112 kansanedustajan allekirjoituksen ja aloitteen käsittely yhdistettiin myöhemmin valiokuntakäsittelyssä luonnonsuojelulain uudistukseen (HE 76/2022vp).
Eduskunnan vastauksessa (EV 227/2022vp) hallituksen esityksestä luonnonsuojelulaiksi tuodaan esille täysistunnossa äänin JAA: 122 / EI: 18 hyväksytty eduskunnan lausuma koskien poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntämisen mahdollistamista:
Eduskunta edellyttää toistaen kirjelmän EK 42/2022 vp mukaisen lausuman, että poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan ja että hallitus valmistelee välittömästi esityksen luonnonsuojelulain muuttamisesta siten, että lintudirektiivin 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen perusteella mahdollistetaan poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen haltuunotto ja asiallinen hyötykäyttö.
Ehdotuksen taustalla on asiantila, jossa luonnonsuojelulakiesitykseen jätettiin sisällyttämättä kaikkia EU:n lintudirektiivin (2009/147/EC) mahdollistamia poikkeamismahdollisuuksia. Esimerkkinä näistä mahdollisuuksista on aloitteessa ja lausumassa viitattu kohta, jolla sallitaan tiukasti valvotuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen lintujen pienien määrien pyydystämisen, hallussa pitämisen tai muuten asiallisen hyötykäytön.
Valkoposkihanhia karkotetaan yleisesti ampumalla, jonka tarkoituksena on torjua niiden viljelyksille aiheuttamia haittoja. Ampumisen tavoitteena ei ole suoraan rajoittaa valkoposkihankikantaa, vaan aiheuttaa käyttäytymismuutoksia, jotka vähentävät viljelyvahinkoja.
Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo (MmVM 8/2022vp), että poikkeusluvalla ammuttujen yksilöiden hyödyntämisen salliminen parantaisi haittojen torjumisen hyväksyttävyyttä ja ymmärrettävyyttä kansalaisten keskuudessa. Siksi on perusteltua, että lainsäädännössä mahdollistetaan pikimmiten näiden ammuttujen yksilöiden hyödyntäminen, kuten eduskunta lausumassaan edellyttää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin lakialoitteessa esitettyihin ja eduskunnan edellyttämiin lainsäädäntötoimiin ympäristöministeriö on ryhtynyt mahdollistaakseen eduskunnan lausuman mukaisen, poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien haltuunoton ja asianmukaisen hyötykäytön?
Helsingissä 24.3.2023