Kautto alleviivaa, että nykyinen turvallisuus- ja yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa ja lähialueilla edellyttää aktiivista rauhantyötä ja myös elinvoimaisia rauhanjärjestöjä. Sodat, pakolaisuus ja rasismin nousu asettavat kansalaisjärjestöille uusia korkeita vaatimuksia.
– Rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita ja keskustelijoita, ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä rauhankasvattajia. Väkivallattomuuden edistäminen, rasismin vastustaminen ja suvaitsevaisuus ovat aina olleet keskeinen osa rauhantyötä, Kautto toteaa.
Rauhanjärjestöjä tarvitaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tekemään rauhankasvatustoimintaa kouluissa, tiedotustyötä, julkaisutoimintaa, tapahtumia sekä kansainvälistä ruohonjuuritason yhteistyötä.
– Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on säilytettävä, Kautto sanoo.
Hallituksen budjettiesityksessä rauhanjärjestöjen avustuksiin on varattu 300 000 euroa vuodelle 2020. Vasemmistoliiton talousarvioaloitteessa ehdotetaan, että eduskunta lisää 200 000 euroa rauhantyön järjestöjen rahoitukseen. Valtion budjetti on määrä hyväksyä eduskunnassa joulukuussa. Kautto on aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja.