Andersson kuitenkin korostaa, että rahoituksen ehtoihin tulee ennen kaikkea liittää vaatimus investointien vastuullisuudesta niin ekologisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta siirtymän oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.
Ilman ihmisiin kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten ja ekologisten näkökulmien ottamista vakavasti ei voi olla oikeudenmukaista siirtymää.
– Lähes kaikki taloustutkijat sekä elinkeinoelämän etujärjestöt kannattavat kestävän siirtymän julkisen rahoituksen mittavaa kasvattamista. Tämä on myös vasemmistoliiton pitkään esittämä tavoite. Monien kriisien keskellä Euroopan on pidettävä huolta kilpailukyvystään, hyvistä työpaikoistaan, strategisesta autonomiasta ja ilmastokestävyydestä myös tulevaisuudessa – siinä tulee kuitenkin huolehtia oikeudenmukaisuudesta Andersson sanoo.
Keskustelussa vertailukohtana on usein Yhdysvaltojen oikeudenmukaisen siirtymän IRA-tukipaketti, jonka ansiosta maassa on käynnissä valtava hyvien puhtaan teknologian työpaikkoja synnyttävien investointien aalto. Ohjelmassa on monia ehtoja, joissa huomioidaan tuen ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus: yrityksiä esimerkiksi palkitaan työntekijöiden hyvinvoinnin parantamisesta.
– EU-rahoituksessa tulee ottaa tästä mallia: tuelle tulee asettaa vastuullisuuteen liittyviä ehtoja esimerkiksi ympäristövaikutusten, työehtojen parantamisen sekä paikallisten ihmisten näkemysten huomioimisen suhteen. Meillä on jo hyviä työkaluja, kuten kestävän rahoituksen kriteeristö, EU:n elvytyspaketin ehdot sekä hiljattain hyväksytty yritysvastuudirektiivi, Andersson toteaa.
Li Andersson painottaa, että EU:n takaama riittävä julkinen rahoitus kestävän siirtymän investointien toteuttamiseksi on koko Euroopan etu. Mutta onnistumisessa rahoituksessa on ennen kaikkea vaadittava hankkeilta vastuullisuutta – ilman ihmisiin kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten ja ekologisten näkökulmien ottamista vakavasti ei voi olla oikeudenmukaista siirtymää.