1. Vastuullista finanssipolitiikkaa, jolla turvataan työllisyys ja saatetaan Suomi kestävän kasvun uralle
Politiikan syksy käynnistyy budjettiriihellä, jossa päätetään valtion budjetista ensi vuodelle. Vaikka epidemiatilanne olisikin syksyllä kurissa, on elintärkeää muistaa, että talouskriisi ei ole vielä selätetty. Sen vuoksi on keskeistä, että budjettiriihessä pidetään kiinni vastuullisesta finanssipolitiikan linjasta, jonka tavoitteena on vahvistaa kotimaista kysyntää, torjua työttömyyttä ja palauttaa Suomi kestävän kasvun uralle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työllisyyden, hyvinvoinnin ja yritysten näkökulmasta vastuullinen budjetti on elvyttävä.
”Onkin ironista, että perinteisesti talouskysymyksissä profiloituva kokoomus on tänä keväänä kunnostautunut oppositiossa lähinnä vastuuttoman talouspopulisimin johtavana äänenkannattajana.”
Uskon että vastuullisen finanssipolitiikan tarve tiedostetaan lopulta lähes kaikissa puolueissa, koska vaihtoehto olisi todella kylmäävä; tässä taloustilanteessa kiristävä talouspolitiikka johtaisi todennäköisesti yritysten konkurssiaaltoon ja lukemattomiin pysyvästi menetettyihin työpaikkoihin. Onkin ironista, että perinteisesti talouskysymyksissä profiloituva kokoomus on tänä keväänä kunnostautunut oppositiossa lähinnä vastuuttoman talouspopulisimin johtavana äänenkannattajana. Mikäli heidän vaatimuksensa kiristävästä talouspolitiikassa olisi mennyt läpi, koronakriisin vahingot taloudelle ja työttömyydelle olisivat jo nyt merkittävästi nykyistä suuremmat.
Suomi tarvitsee nyt yritysten ja työpaikkojen näkökulmasta vastuullista taloudenpitoa. Suhdannetilanteeseen nähden oikein mitoitettu finanssipolitiikka on keskeistä työllisyyden edistämisen kannalta, hallituksen tekemien rakenteellisten uudistusten rinnalla. Syksyn budjettiriihessä vasemmistoliitto tulee nostamaan esille varhaiskasvatusmaksujen alentamisen työllisyyden kannustimien parantamiseksi, kohdennetun elvytyssetelin käyttöönoton kotimaan palvelusektorin yritysten tilanteen parantamiseksi, sekä ulosoton suoja-osan korottamisen ihmisten työllistymisen helpottamiseksi.
2. Nyt on oikein mitoitettujen, eli merkittävien ilmastopäätösten aika
Koronaepidemia on osoittanut, että me pystymme kriisin uhatessa kantamaan vastuuta isojenkin päätösten muodossa nopealla aikataululla. Syksyn budjettiriihessä hallitusta odottaa vielä koronavirustakin suurempi haaste, ilmastonmuutos.
”Meidän tavoitteemme on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä.”
Tämä hallitus on perustettu lupaukselle vastuullisesta oikein mitoitetusta ilmastopolitiikasta. Meidän tavoitteemme on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Tästä tavoitteesta on syytä olla ylpeä ja on päivänselvää, että siitä ei ole varaa lipsua.
Hallitus on sopinut linjaavansa syksyn budjettiriihessä energiaverotuksen ekologisesta uudistuksesta. Jotta Suomen toimet ovat paremmin linjassa ilmastonmuutoksen kovien realiteettien kanssa, lämmityspolttoaineiden verotusta ollaan korottamassa ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tukea alentamassa yhteensä 100 miljoonalla eurolla. Turpeen energiakäyttö tullaan Suomessa puolittamaan vuoteen 2030 mennessä ja syksyllä on välttämätöntä saada aikaiseksi korotuksia myös turpeen verotukseen samanaikaisesti muiden verouudistusten kanssa. Tämän lisäksi hallituksessa on sovittu yritystukien uudistamisen jatkamisesta ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehtävistä päätöksistä.
3. Koronaepidemiaa hoidettava ripeästi ja ihmisten hyvinvointi turvaten
Vaikka koronavirusepidemian tilanne on juuri tällä hetkellä varsin hyvä, on valitettavasti täysin mahdollista, että epidemian kanssa kohdataan vielä uusia aaltoja. Hallitus seuraa siksi jatkuvasti epidemian tilannetta ja on valmis päättämään tarpeen mukaan myös uusista rajoitustoimista tai pitkittämään nykyisten toimien voimassaoloa, mikäli tilanne sitä vaatii.
”Meille keskeistä kriisin hoidossa on ollut, että satoi tai paistoi, ihmisten on voitava luottaa siihen, että vaikeina hetkinä tukea on saatavissa. Tämä on periaate, josta me pidämme kiinni myös jatkossa.”
Koulutus on yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä vahvuuksista ja pidän ensiarvoisen tärkeänä, että jokaisen lapsen ja nuoren oikeus ja aito mahdollisuus oppia turvataan myös, mikäli Suomessa koetaan epidemian toinen aalto. Jotta onnistumme takaamaan oikeuden oppia kaikille, säädimme perusopetuslakiin väliaikaisen muutoksen, jonka myötä lähiopetuksen ja etäopetuksen välillä vuorottelu tulee mahdolliseksi, mikäli paikallinen tartuntatilanne sitä vaatii. Muutoksen avulla olisi esimerkiksi mahdollista toteuttaa kiertoa, jonka mukaan kulloinkin kolmannes koulun oppilaista opiskelee viikon etänä, mikä mahdollista normaalia suuremman väljyyden noudattamisen lähiopetuksesa oleville oppilaille.
Hallituksen koronatoimissa onnistunutta on ollut erityisesti se, että päätöksiä on saatu aikaisesti oikea-aikaisesti ja niiden seurauksista on kannettu vastuu. Keskeistä on, että meille tämä on tarkoittanut myös ihmisten toimeentulosta huolehtimista konkurssien estämisen lisäksi. Loimme kevään aikana tuen pienten lasten hoitamiselle kotona, ohjasimme yli 300 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen sekä tuimme kuntien taloutta yli 1,5 miljardilla eurolla. Lisäksi olemme vasemmistoliiton vaatimuksesta parantamassa toimeentulotukea väliaikaisesti kriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon lieventämiseksi.
Meille keskeistä kriisin hoidossa on ollut, että satoi tai paistoi, ihmisten on voitava luottaa siihen, että vaikeina hetkinä tukea on saatavissa. Tämä on periaate, josta me pidämme kiinni myös jatkossa.
Li Andersson
Opetusministeri
Vasemmistoliiton puheenjohtaja