– Vasemmistoliiton mielestä elvytysrahat on suunnattava ilmastotoimiin, osaamiseen, digitalisaatioon, terveyteen ja sosiaalisiin oikeuksiin. Näin myös tehdään, Lohikoski sanoi.
– Elpymisväline on suoraa tukea reaalitalouteen. Sillä luodaan kestäviä investointeja ja työtä kriisin keskellä. Tämä on ollut meille kynnyskysymys. Nyt pelastetaan ihmisiä eikä pankkeja ja sijoittajia, kuten valitettavasti aikaisemmin on ollut EU:n tukipaketeissa tyylinä.
Marinin hallitus laati raamit kestävän kasvun ohjelmalleen jo ennen elpymisvälineen lopullista hyväksymistä EU:ssa. Suomi aikoo käyttää puolet tuesta ilmastotoimiin, mikä on huomattavasti enemmän kuin Euroopan komission 37 prosentin vähimmäisvaatimus. Lohikoski onkin tyytyväinen Suomen valitsemaan vastuulliseen linjaan.
– Olen iloinen siitä, että puolet Suomen saamasta tuesta käytetään ilmastoystävällisten ratkaisujen vauhdittamiseen.
Lohikosken mukaan ilmastokriisin hillitseminen vaatii lähivuosina mittavia investointeja. Panostukset puhtaaseen energiaan ja teollisuuden vähähiilisyyteen ovat välttämättömiä askeleita kohti ilmastokestävää tulevaisuutta.
– Samalla, kun hiilijalanjälkeä pienennetään, uusien ilmastoratkaisujen kehittäminen voi luoda myös uusia työpaikkoja ja hyvinvointia Suomessa, hän sanoo.
Lohikoski muistuttaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on toteutettava siten, ettei se päädy pienituloisten maksettavaksi.
– Vasemmistoliiton ajama reilu siirtymä huomioi ihmisten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet niin maaseudulla kuin kaupungeissa, hän sanoo.
EU päätti osana elpymisvälinettä kasvattaa myös oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Suomi saa rahaston kautta noin 422 miljoonaa euroa muun muassa työntekijöiden kouluttamiseen ja siirtymän tukemiseen, esimerkiksi turvealueilla. Koulutus ja tutkimus ovat keskeisiä painopisteitä myös Marinin hallituksen kestävän kasvun ohjelmassa.
– Osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti alalla kuin alalla, ja tämä kehitys tulee vain voimistumaan. On aivan keskeistä, että tämä hallitus investoi isosti suomalaisten osaamistason nostamiseen niin oppivelvollisuutta pidentämällä kuin kehittämällä jatkuvaa oppimista, Lohikoski sanoo.
Elpymisväline ja EU:n monivuotinen rahoituskehys on alustavan sovun mukaan kytketty oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Lohikoski pitää huolestuttavana, että jotkut jäsenmaat ja tahot ovat valmiita hylkäämään oikeusvaltiomekanismin omien intressiensä edistämiseksi.
– Vasemmistoliiton näkemys on selvä: perusoikeuksista ei neuvotella. Mielivallalle ei pidä antaa yhtään tilaa. Suomen on puolustettava oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja demokratiaa myös EU:n sisällä, hän sanoo.
Vasemmistoliiton kansanedustajan Pia Lohikosken ryhmäpuhe 1.12.2020 kokonaisuudessaan
Arvoisa puhemies,
Koronanvirusepidemia on sysännyt koko maailmantalouden kriisiin. Suomi on pärjännyt kansainvälisessä vertailussa toistaiseksi hyvin, mutta meilläkin viruksen toinen aalto on nyt nostanut tartuntalukuja huolestuttavalla tavalla.
Sen olemme pandemiasta jo oppineet, että terveyden ja talouden suojeleminen eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Viruksen tehokas torjunta on myös talouden näkökulmasta ensisijaista.
Merkittävä osa tästä vuosituhannesta on Euroopassa mennyt talouskriiseistä toipumiseen. Suomi oli vasta ehtinyt toipua edellisestä talouskriisistä, kun korona iski.
On yhä laajempi yhteisymmärrys siitä, että finanssikriisin jälkeen valittu talouskurilinja haittasi kriisimaiden talouden elpymistä. Leikkaukset julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan ja investointeihin keskellä taantumaa heikentävät talouskasvun edellytyksiä.
On tärkeää, että Euroopassa nyt ymmärretään tämä. Suomella ei ole varaa toistaa 90-luvun laman virheitä, eikä Euroopalla ole varaa toistaa eurokriisin virheitä.
Arvoisa puhemies,
Elpymisväline on suoraa tukea reaalitalouteen. Sillä luodaan kestäviä investointeja ja työtä kriisin keskellä. Tämä on ollut meille kynnyskysymys. Nyt pelastetaan ihmisiä eikä pankkeja ja sijoittajia, kuten valitettavasti aikaisemmin on ollut EU:n tukipaketeissa tyylinä.
Vasemmistoliiton mielestä elvytysrahat on suunnattava ilmastotoimiin, osaamiseen, digitalisaatioon, terveyteen ja sosiaalisiin oikeuksiin. Näin myös tehdään.
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla hallitus vahvistaa niitä hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden perusedellytyksiä, joiden nojalla Suomi voi nousta koronakriisistä entistä vahvempana.
Olen iloinen siitä, että puolet Suomen saamasta tuesta käytetään ilmastoystävällisten ratkaisujen vauhdittamiseen.
Ilmastokriisin hillitseminen vaatii lähivuosina mittavia investointeja. Samalla kun hiilijalanjälkeä pienennetään, voimme kasvattaa Suomen hiilikädenjälkeä maailmalla kehittämällä uusia ilmastoratkaisuja. Tämä synnyttää myös uusia työpaikkoja ja hyvinvointia Suomessa.
Esimerkiksi panostukset puhtaan energian tuotantoon ja varastointiin sekä teollisuuden vähähiilisyyteen ovat välttämättömiä askeleita kohti ilmastokestävää tulevaisuutta.
Arvoisa puhemies,
Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan pitää toteuttaa niin, että se ei päädy pienituloisten maksettavaksi. Vasemmistoliiton ajama reilu siirtymä on oikeudenmukainen ja huomioi ihmisten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet, niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Siksi on erittäin tärkeää, että osana EU:n elpymisvälinettä päätettiin kasvattaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Suomi saa rahaston kautta yhteensä noin 422 miljoonaa euroa muun muassa paikallisen talouden monipuolistamiseen ja työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen ja tukemiseen turvealueilla.
Koulutus sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat myös yksi kestävän kasvun ohjelman painopisteistä.
Jo ennen koronaa oli selvää, että yksi suomalaisten työmarkkinoiden keskeisimpiä ongelmia on osaamispula. Osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti alalla kuin alalla, ja tämä kehitys tulee vain voimistumaan.
On aivan keskeistä, että tämä hallitus investoi isosti suomalaisten osaamistason nostamiseen niin oppivelvollisuutta pidentämällä ja koulutusinvestoinneilla kuin kehittämällä jatkuvaa oppimista.
Kestävän kasvun ohjelmaan kuuluu myös muita tärkeitä hyvinvointivaltiota vahvistavia panostuksia kuten työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelan purkaminen.
Arvoisa puhemies,
On tärkeää, että elvytystoimet tehdään oikea-aikaisesti. Siksi hallitus on laatinut raamit kestävän kasvun ohjelmalleen jo ennen elpymisvälineen lopullista hyväksymistä EU:ssa.
Elpymisvälineen kuten koko EU:n monivuotisen rahoituskehyksen varojen käyttö on nyt alustavan sovun mukaan kytketty oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
On huolestuttavaa, että jotkut jäsenmaat ja tahot EU:ssa (ja jopa Suomessa) ovat valmiita heittämään nämä periaatteet romukoppaan, omien intressiensä edistämiseksi.
Vasemmistoliiton näkemys on selvä. Perusoikeuksista ei neuvotella eikä autoritaariselle mielivallalle pidä antaa yhtään tilaa. Suomen on puolustettava oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja demokratiaa myös EU:n sisällä.