Tiedot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja koskien vuotta 2021.
– Se, että metsämme ja maamme sitovat hiiltä, on tärkeä osa ilmaston kuumenemisen hillintää, mutta nyt maankäyttösektori toimiikin päinvastaisesti, eli tuottaa enemmän päästöjä kuin vähentää niitä. Syynä tähän ovat liian suuret hakkuut sekä puuston kasvun aleneminen, Kivelä kiteyttää.
Mikäli Suomi ei onnistu hiilinielujen kasvattamisessa, on pakko tehdä yhä enemmän päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa.
Osaltaan päästöihin vaikuttaa se, että viime vuonna puupolttoaineita käytettiin enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistorian aikana. Nämä päästöt lasketaan maankäyttösektorille, joten myös lisääntynyt metsäenergian käyttö näkyy maankäyttösektorin päästölaskennassa.
– Mikäli Suomi ei onnistu hiilinielujen kasvattamisessa, on pakko tehdä yhä enemmän päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, toteaa Kivelä.
Emme tule pääsemään hiilineutraaliustavoitteeseen ilman lisätoimia.
Marinin hallitus on hallitusohjelmassa määritellyt, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Suomi on myös sitoutunut Euroopan unionin tasoisiin hiilinielutavoitteisiin, joiden mukaan esimerkiksi päästöt eivät saa olla hiilinieluja suurempia kaudella 2021–2025.
– Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilineutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden täyttämisen. Emme tule pääsemään hiilineutraaliustavoitteeseen ilman lisätoimia, ja hallituksen onkin pikaisesti linjattava, miten metsämaan hiilinielun romahdus korjataan, painottaa Kivelä.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen tilanteesta
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen maankäyttösektori eli metsät, maatalousmaat ja kosteikot, on Tilastokeskuksen mukaan muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021. Tämä on seurausta ennätyssuurista hakkuista sekä puuston kasvun alenemisesta. Viime vuonna hakattiin metsää 76 miljoonaa kuutiometriä, mikä on toiseksi suurin koskaan tilastoitu määrä.
Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta erityisesti turvemailla syntyvät maankäyttösektorin päästöt ylittivät metsänielun määrän. Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan LULUCF-sektori oli kokonaisuutena 2,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde vuonna 2021.
Suomi on myös vaarassa rikkoa LULUCF-asetuksen velvollisuutta varmistaa, että päästöt eivät ole hiilinieluja suurempia kaudella 2021–2025. Mikäli Suomi ei tässä onnistu, päästövähennyksiä on pakko löytää lisää taakanjakosektorilta, eli esimerkiksi liikenteestä ja maataloudesta.
Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi siis vaarantaa sekä Suomen hiilinieutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden saavuttamisen.
Viime vuonna puupolttoaineita käytettiin enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistorian aikana. Kiinteiden puupolttoaineiden ja metsäteollisuuden jäteliemien osuus energian kokonaiskulutuksesta nousi 30 prosenttiin. Nämä päästöt lasketaan maankäyttösektorille, joten myös lisääntynyt metsäenergian käyttö näkyy maankäyttösektorin päästölaskennassa.
Marinin hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut kasvattamaan hiilinieluja. Nyt poliittisten päätösten seurauksena nielu kuitenkin on pienentynyt ja muuttunut päästölähteeksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Vuonna 2035 maankäyttösektorin hiilinielujen pitäisi olla selvästi yli 21 miljoonaa tonnia. Miten hallitus aikoo varmistaa, että Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 toteutuu?
Miten hallitus aikoo ottaa Tilastokeskuksen tiedot huomioon saattaessaan loppuun maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelun?