Eduskunnassa tänään käsitellyssä koulutuspoliittisessa selonteossa linjataan keskeisiä pitkänlinjan koulutuspoliittisia tavoitteita. Lisäksi selonteossa visioidaan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän keskeisiä muutostarpeita seuraavina vuosikymmeninä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäpuheen aiheesta piti kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo. Hän nosti keskiöön koulutuksen eriarvoistumiseen puuttumisen sekä oppimisen koko eliniän kestävänä prosessina, jonka on oltava nykyistä paremmin mahdollista kaikille.
Suomessa koulutus on tutkijoiden arvioiden mukaan kenties merkittävin syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisevä yksittäinen tekijä.
– Suomessa koulutus on tutkijoiden arvioiden mukaan kenties merkittävin syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisevä yksittäinen tekijä. Olemme Suomessa onnistuneet erinomaisesti siinä, että väestön koulutustaso on noussut. Mutta tästä huolimatta edelleen on paljon todennäköisempää, että akateemisesti koulutetun lapsi opiskelee yliopistossa kuin peruskoulun käyneen äidin lapsi tai maahanmuuttajataustainen nuori, Honkasalo sanoo.
Tuoreen selvityksen mukaan lasten taustan vaikutus oppimistuloksissa on kasvanut ja koronakriisi on entisestään kasvattanut eroa koulussa hyvin ja heikosti pärjäävien lasten välillä. Osalle oppilaista on kertynyt oppimisvelkaa, jota nyt täytyy kuroa kiinni.
Oppimisvelka näkyy etäopetuksen aiheuttamina ongelmina lapsille. Myös korkeakouluista tulee hälyttäviä viestejä nuorten aikuisten pahoinvoinnin kasvusta. Honkasalon mukaan nykyistä toimivammat mielenterveyspalvelut ovat tulleet osaksi koulutuspolitiikkaa.
– Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon, jotta kukaan ei tipu pois opintieltä, Honkasalo sanoo.
Oppimisen eriarvoistumiseen puuttumisessa ei ole kyse vain lapsuudesta vaan koko elämänkaaresta. Osallistumisen tasa-arvo ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu elinikäisessä oppimisessa.
– Koulutus on merkittävässä asemassa ilmastokriisiin puuttumisessa. Tulevaisuuden koulutusvisiosta puhuttaessa ei voikaan ohittaa kasvatuksen tärkeää tehtävää kestävään ja globaalisti oikeudenmukaiseen elämäntapaan kasvattamisessa. Kestävään elämäntapaan kasvaminenkin koskee koko elämänkaarta, myös meitä aikuisia, Honkasalo sanoo.
Veronika Honkasalo
kansanedustaja (vas.), eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen