Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vastasi kysymykseen ”Mitkä ovat kynnyskysymykset hallitukseen menolle?” YLE:n Politiikkaradiossa päivää ennen eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkua.
Andersson luetteli kuusi kynnyskysymystä, joista ensimmäisellä sijalla oli: ”Emme hyväksy heikennyksiä perusturvaan ja haluamme purkaa aktiivimallin.”
Tämä tarkoittaa, että nykyisen hallituksen käyttöönottama ja ns. ”aktiivimalliksi” kutsuma työllisyystukien leikkuri tullaan purkamaan, jos Vasemmistoliitto osallistuu seuraavaan hallitukseen.
Samansuuntaisia ääniä on kuulunut myös Sosiaalidemokraattisesta puolueesta ja Vihreästä liitosta, mutta nämä eivät ainakaan toistaiseksi ole selväsanaisesti tälle kannalle julkisesti asettuneet.
Viimeaikaisten kannatuskyselyiden perusteella sosiaalidemokraatit tulevat olemaan vaalien suurin puolue ja aloittamaan hallitusneuvottelut. Puheenjohtaja Antti Rinne on selkeäsanaisesti toivonut ns. ”punavihreätä” hallituspohjaa yhdessä Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton kanssa.
Vaalien lopullisesta tuloksesta riippuu, tarvitseeko punavihreä kolmikko täydennykseksi muitakin puolueita hallituksenmuodostamiseen. Kysymys ns. ”aktiivimallista” tulee tällöin yhdeksi kynnyskysymyksistä.
Kansalaisyhteiskunta on parlamentaarisen politiikan ulkopuolella jo pohjustanut tätä samaa kysymystä. Runsas vuosi sitten 27.12. perustimme sosiaalisen median välityksellä pienen tiiviin verkoston, joka keräsi ja organisoi pääosin seitsemän hengen voimin nimienkeruun ns. ”aktiivimallia” vastaan.
Pienestä koostaan huolimatta verkostomme varsinkin sosiaalisen median avulla ja myös katukampanjoinnissa synnytti poikkeuksellisen latautuneen kampanjan ja herätteli suomalaista yhteiskuntaa.
Kampanjamme keräsi lyhyessä ajassa vaadittavat kannatusilmoitukset kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä varten. Valitettavasti hallitus ei tahtonut kansalaisten ääntä kuulla, vaan hylkäsi aloitteen, vaikka sen allekirjoittajien määrä kohosi yli 140.000 henkeen.
Työttömät työnhakijat ovat yhteiskuntamme haavoittuvimpia jäseniä. Mielenterveyden parissa työskentelevät ovat jopa arvioineet, että työttömyys ja köyhyys eivät vain aiheuta mielenterveyden ongelmia sosiaalisena stressitekijänä, vaan ne voidaan arvioida mielenterveydelliseksi ongelmaksi sinänsä.
Työttömien työnhakijoiden jo valmiiksi nöyryyttävää asemaa ns. ”aktiivimalli” entisestään pahentaa. Uusliberalistiselle leikkauspolitiikalle tyypilliseen tapaan se luo yhä lisää niukkuutta ja pahoinvointia.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti moittinut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Työttömille työnhakijoille suunnattu leikkuri ns. ”aktiivimallin” nimellä entisestään vain lisää yhteiskuntamme pahoinvointia ja köyhyyttä.
Samalla tavoin kuin vanhustenhoivassa tarvitsemme suunnanmuutosta myös työttömyyteen ja köyhyyteen suhtautumisessa. Meidän on aika kehittää moraalista arvostelukykyämme ja ymmärtää sosiaalinen vastuumme kaikista oman luokkamme ja oman kansamme jäsenistä. Siksi ns. ”aktiiivimalli” on purettava.
(Kirjoitus on julkaistu Uusimaa-lehdessä 4.4.)
Mikko Nieminen, kansanedustajaehdokas (Vas, Uusimaa)