Luonto on meitä lähellä
Olen osallistunut monenlaisiin vaalipaneeleihin ja vielä muutamiin ennätän. Niissä käsitellään yleensä suuria kokonaisuuksia: sotea, verotusta, eläkeläisten asemaa, työllisyyttä. Niinpä olikin mukavaa osallistua Säynätsalon kunnantalon keskusteluun, jossa muutaman ison teeman (joista Harri teki koosteen lehteen) lisäksi puhuttiin paikallisista asioista. Niilläkin on merkitystä, kun mietitään saarien elinvoimaa ja tulevaisuutta. Itseäni jäi erityisesti pohdituttamaan näinä ilmastonmuutoksen päivinä yksi asia, meidän yhteinen ympäristömme.
Meillähän on erinomaisen monipuolinen ja hieno luonto näillä saarilla. On Päijänteen kirkasvetisiä rantoja, jylhiä jyrkkiä kallioita, lampia metsien siimeksessä, monenlaista metsää, vuoria upeine näköaloineen ja vaihtelevia luontoreittejä kulkea omia polkujaan. Näillä eväillä me voisimme yhteistuumin edistää pienimuotoista matkailua saarille. Kunnantalon residenssivieraat esimerkiksi saattaisivat ilahtua asiantuntevasta opastuksesta ja mikseipä kestityksestä laavuilla. Entäs venematkat lähisaariin aurinkoa palvomaan tai vaikka kalastamaan ja marjastamaan! Sienestys on monelle keskieurooppalaiselle ihmetyksen aihe, heidän maan antimensa kun ovat useimmiten niin saastuneita, ettei niitä voi syödä.
Muuratsalon pohjoispäässä on yhä muutamia opastauluja vuosikymmeniä sitten tehdyllä luontopolulla. Polku ei ole kovin pitkä mutta sen varrella saa hyvän katsauksen saaren kiinnostavaan luontoon. Tällä saarellahan on muutamien kasvilajien pohjoisin ja toisaalta myös eteläisin esiintymisalue. Löytyisiköhän talkooporukkaa kunnostustyöhön?
Jyväskylän kaupungin ja Muuramen kunnan pitäisi myös ratkaista riitaa aiheuttanut pysäköintikiista maanomistajien kanssa, jotta saaren eteläpäähänkin voisi retkeillä.
Moni asia ratkeaisi hienosti, jos myös Pohjois-Päijänteen metsänomistajat ymmärtäisivät, miten suuri etu olisi saada Päijänne Unescon biosfäärialueeksi. Sen jälkeen voisimme kertoa syövämme Päijänteen sertifioitua kalaa ja nauttivamme Unescon ”siunaamia”maan anatimia. Kunnantalon seinässä olisi hieno merkki statuksesta, jonka arvon markkinoinnissa esimerkiksi keskieurooppalaiset ovat ymmärtäneet.
Kirjoitus on julkaistu Säykissä, eli Säynätsalon Sanomissa 4.4.2019
Takaisin Eilan profiiliin
tai muihin Ellun kanaviin:
Facebook
Instagram