Täh? Miten perustulo rahoitetaan?

 

Perustuloa rahoitetaan neljästä lähteestä:

 

1) Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen perustuloksi mahdollistaa minkä tahansa työn vastaanottamisen ja minkä tahansa yrittämisen, joihin nykytilanteessa työttömällä ei ole kannustetta. Tämä lisää työllistymistä sekä omaehtoiseen ammatinharjoittamiseen että lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja lisää näin verotuloja.

 

2) Nykyiseen vastikkeelliseen sosiaaliturvaan liittyvä ”kyykyttäminen” päättyy, kun toimeentulo koetaan perusoikeudeksi. Tämä parantaa ihmisten hyvinvointia ja omanarvontuntoa sekä välillisesti vähentää sairauskuluja, rikollisuutta ym. Tämän seurauksena tarvitsemme aiempaa vähemmän resursseja yhteiskunnalliseen palveluntuotantoon.

 

3) Siirtymällä asteittain perustulon pohjalle rakennettavaan sosiaaliturvaan voimme purkaa useita nykyisen sosiaaliturvamme raskaita rakenteita. Tästä koituvat säästöt ovat merkittäviä ja ne ovat asteittaisessa siirtymisessä myös suuruusluokaltaan varsin täsmällisesti arvioitavia.

 

4) Lisääntyneiden verotulojen (1), vähentyneen palvelutarpeen (2) ja vähentyneen hallinnon (3) ohella tarvitaan tulonjaon muuttamista (4). Vasemmistolainen perustulomalli eroaa oikeistolaisemmasta mallista juuri tässä kohden. Perustulo on vasemmistolaiselle liikkeelle myös taloudellisen tasa-arvoisuuden väline.

 

Perustulon vaatimus on samalla myös veroreformin vaatimus. Avaan tätä neloskohtaa verotuksellisesta uusjaosta yksityiskohtaisemmin, koska se on meidän tehtävämme tasa-arvoa edistävänä liikkeenä. Monessa kohdin on kyse uusliberalistisen talouspolitiikan virheiden perumisesta. Joitakin veroreformin osa-alueita, joita kaikkia tai ainakin useampia kannattaa edistää rinnakkain, ovat ainakin seuraavat:

 

– Perustulo tulee maksattaa varakkaimmalla ja parhaiten ansaitsevalla väestönosalla. Pienituloisimmille sen on toteuduttava tulonsiirtona ja riittävän suurelle osaa keskituloisista sen on oltava kustannusneutraali. Viimemainittu on myös strategisesti sen poliittisen läpiviennin edellytys. Tarvitaan siis ansiotuloverotuksen nykyistä jyrkempää progressiota, joka ei kuitenkaan saa korottaa keskituloisten ansiotuloveroastetta. Tämän taloudellista suuruusluokkaa sanelee muiden allaolevien verotuksellisten toimien tehokkuus.

– Pääomatulon erityiskohtelusta on kokonaan tai osittain luovuttava. Sen progressio on palautettava. Tämänkin taloudellinen suuruusluokka riippuu muiden allaolevien toimien tehokkuudesta. Yksinomaan progression lisäämisen ja pääomatulojen verottamisen varaan laskeminen ei ole riittävä veroreformi.

– Yhteisövero tulee asteittain palauttaa sille tasolle, missä se oli vuonna 2004. Tämä on miljardi vuodessa.

– Varainsiirtovero tulee asteittain palauttaa sille tasolle, missä se oli leimaveron nimellä vuoteen 1997. Tämä merkitsee kahta miljardia vuodessa. Varainsiirtoverossa tulee tavoitella myös kansainvälisyyttä.

– Varallisuusvero tulee asteittain palauttaa sille tasolle, missä se oli vuonna 2005. Sillä on myös suuri välillinen vaikutus kaiken muun verotuksen oikeinmukaistamisessa. Parhaimmatkaan valvontajärjestelmät ja tiukinkaan lainsäädäntö eivät ehkäise pääomien kasautumista. Yksinkertaista ja tehokasta on silloin verottaa tätä kasautunutta pääomaa. Varallisuusverossakin tulee tavoitella myös kansainvälisyyttä.

– Kiinteistöveroa voidaan harkiten korottaa ohjaavassa tarkoituksessa, jolloin sen pienehkö vaikutus verotulojen muodostukseen välillisesti kertautuu. Esimerkiksi verottamalla käyttämätöntä maaomaisuutta.

– Robottiveron nimellä kulkeva ajatusmalli merkitsee pääoman verottamista työnteon verottamisen sijasta. Robotisoitumisen ja digitalisoitumisen kasvaessa ja palkkatyön vähentyessä se mahdollisesti on uusi verotulojen lähde jo lähitulevaisuudessa. Tällaisena se voidaan mieltää myös pääomatulojen veropohjan laajennukseksi.

– Veronkiertoa edistäviin toimiin suunnatut resurssit mm. oikeus- ja poliisitoimelle ovat kansantaloudellisesti kannattavia. Vaikutusta ei luonnollisesti ole mahdollista ennakoida, mutta suuruusluokka on oletetusti miljardeja. Näissä toimissa tulee varallisuusveron ja varainsiirtoveron tavoin tavoitella myös kansainvälisyyttä, koska se tehokkaimmin ehkäisee väärinkäytöksiä ja lisää verotuloja.

 

Tässä tärkeimpiä äkkiä summaten. Jotakin merkittävää varmasti puuttuukin, mutta toisaalta veroreformin muodossa toteutettava perustulojärjestelmä edellyttää etenemistä niin monella rintamalla, että eri painopisteistä aivan kaikki eivät olekaan ennakkoon määriteltävissä. Asteittainen eteneminen voidaan aloittaa jo nyt eikä kaikkea pidäkään yrittää kirjoituspöydän ääressä vielä nimetä ilman kokeilujen tuloksia.

 

Mikko Nieminen, kansanedustajaehdokas (Vas, Uusimaa)

Mikon kotisivu: