Lau­ra Me­ri­luo­to: Oi­keis­to­hal­li­tuk­sen jul­mal­la maa­han­muut­to­po­li­tii­kal­la on kau­as­kan­toi­set seu­rauk­set

Hallitus on kiristämässä turvapaikkapolitiikkaa ja tekemässä merkittäviä heikennyksiä maahanmuuttajien asemaan. Vasemmistoliiton kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen Laura Meriluoto pelkää, että seurauksena on paperittomuutta, inhimillistä kärsimystä sekä kustannuksia yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville.

– Muutoksia tehdään maahanmuuttovastainen periaate edellä. Perusteita muutosten tarpeelle ei ole, vaan niitä pusketaan yhteisvaikutuksia arvioimatta ja huolellinen lainvalmistelu unohtaen. Se on huono lähtökohta esityksille, joiden seuraukset ovat epäinhimillisiä, Laura Meriluoto sanoo.

Hallitus aikoo muun muassa estää turvapaikanhakijoiden mahdollisuuden hakea oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella, heikentää turvaa hakevien toimeentuloa, vaikeuttaa kotoutumista ja kansainvälisen suojelun saamista ja pidentää kansalaistamisen asumisaikaedellytyksen kahdeksaan vuoteen.

 Lapset tulevat kärsimään näistä heikennyksistä kohtuuttomasti.

– Erityisen huolissani olen lasten tilanteesta. Lapsen oikeutta esimerkiksi perhe-elämään heikennetään, pakolaislapsen toimeentulosta nipistetään ja mahdollisuutta saada kansalaisuus ja kokea kuuluvansa joukkoon viivytetään. Lapset tulevat kärsimään näistä heikennyksistä kohtuuttomasti, Meriluoto sanoo.

Sen sijaan, että vaikeuttaisimme ihmisten elämää mahdollisimman paljon, voisimme edistää maahan muuttaneiden kotoutumista, kouluttautumista, työllistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Lakien valmistelua on kritisoitu poikkeuksellisen lyhyiden lausuntoaikojen, perusteettoman kiirehtimisen ja puutteellisten perusteluiden vuoksi.

– Maahanmuuttajavastainen hallitus viestii: ”Et ole tervetullut!” Siis tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja kansainvälisiä osaajia yhä kipeämmin, Meriluoto sanoo.

– Sen sijaan, että vaikeuttaisimme ihmisten elämää mahdollisimman paljon, voisimme edistää maahan muuttaneiden kotoutumista, kouluttautumista, työllistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. Se olisi paitsi yksilön, myös yhteiskunnan etu, Meriluoto sanoo.