Ruokavirasto on toistuvasti esittänyt ministeriölle, että sen maksullisten suoritteiden hintojen tulisi vastata todellisia kustannuksia. Esitykset on hylätty. Tämä kerryttää alijäämää Ruokaviraston budjettiin.
”Tilanne vaikuttaa suoraan lainvastaiselta. Odotammekin, että saamme maa- ja metsätalousministeriöstä tiedon tilanteen korjaamisen aikataulusta”, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski kertoo.
Kirjallisessa kysymyksessä Lohikoski sekä ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä toteavat, että viraston toimintamenoilla piilotuetaan tällä hetkellä tiettyjen toimialojen yritystoimintaa. Ruokavirasto tekee esimerkiksi lihantarkastuksia, joista peritty hinta ei tällä hetkellä kata todellisia kustannuksia.
”On selvää, että julkisista varoista ei voida jakaa tällaista piilotukea, joka valuu ympäristölle haitalliseen ja muutenkin eettisesti kyseenalaiseen yritystoimintaan kuten lihantuotantoon”, Kivelä sanoo.
Vuonna 2021 tämä epäsuora tuki oli yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Yritystukien on oltava läpinäkyviä ja EU-lainsäädännön mukaisia myös esimerkiksi lihantarkastuksen osalta, joka on esimerkki keinotekoisen alhaisesta hinnoittelusta. Ruokavirastosta huomautetaan, että nykytilanne uhkaa Ruokaviraston toimintaedellytyksiä.
”Virastossa joudutaan mahdollisesti muutosneuvotteluihin. Henkilökunnan työsuhteiden jatkuminen ei saa olla vaarassa siksi, että työhön budjetoidut varat valuvatkin piilotukina virastosta ulos”, Ruokaviraston JHL:n varapääluottamusmies Mira Kankare sanoo.
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys Ruokaviraston alijäämästä
Eduskunnan puhemiehelle
Ruokavirasto on kuluneiden vuosien aikana useasti esittänyt maa- ja metsätalousministeriön maksuasetukseen hintojen nostoja maksullisista suoritteista tasolle, jolla toiminta vastaisi kustannuksia. Esitykset on hylätty. Nykytila on kuitenkin Valtion maksuperustelain 6§ vastainen, sillä julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo).
Kustannukset ovat nousseet jatkuvasti ja alijäämäisyys kyseisissä suoritteissa kasvaa jatkuvasti. Käytännössä Ruokavirasto joutuu käyttämään näihin toimintoihin budjettivarojaan. Täten viraston toimintamenoilla tuetaan piiloisesti tiettyjen toimijaryhmien yritystoimintaa. Tämä epäsuora tuki on useita miljoonia eroja vuosittain (4,7 MEUR vuonna 2021). Esimerkkinä tästä on lihantarkastukset, joiden hinta on tällä hetkellä keinotekoisen alhainen.
Yritystukien on oltava läpinäkyviä ja EU-lainsäädännön mukaisia myös esimerkiksi lihantarkastuksen osalta, joka on esimerkki keinotekoisen alhaisesta hinnoittelusta. Tämä velvoite tulee suoraan laista, eikä sitä voida ohittaa esimerkiksi hallitusohjelmakirjaukseen tai maatalouden kannattavuustilanteeseen vetoamalla ilman lakimuutosta.
Kokonaisuudessaan piilotuki huonontaa merkittävästi Ruokaviraston taloustilannetta, joka on muutenkin tiukka. Virasto on tehnyt useana vuonna peräkkäin alijäämää, ja henkilöstön kanssa joudutaan mahdollisesti yt-neuvotteluihin. Viraston henkilökunnan työsuhteilla jatkumisella ja heidän tekemällään arvokkaalla työllä ei voi maksattaa piiloista, lainvastaista tukea muun muassa lihantuotannolle. Ruokaviraston rooli huoltovarmuuden turvaamisessa ja sen vaatimien tehtävien hoitamisessa ei saa vaarantua siksi, että tähän työhön budjetoidut varat valuvatkin piilotukina virastosta ulos.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä aikataululla MMM aikoo korjata Ruokaviraston hintojen lainvastaisen tilan ja turvata Ruokaviraston toiminnan edellytykset?
Helsingissä 27.1.2023
Mai Kivelä
Pia Lohikoski