Täl­tä näyt­tää hal­li­tuk­sen rei­lu so­te-uu­dis­tus

Tällä hetkellä rikas mies elää Suomessa yli kymmenen vuotta pidempään kuin köyhä. Lääkärin vastaanotolle pääsevät kaikkein heikoimmin pienituloiset julkisia palveluja käyttävät ihmiset. Nämä tilastolliset faktat kertovat kipeää tarinaa siitä, miksi tarve sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle ei ole kadonnut minnekään. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa jokaisella tulee olla oikeus laadukkaaseen ja yhdenvertaiseen hoitoon viipymättä.

Sote-uudistusta on yritetty rakentaa vuosikausia. Vihdoin tämä hallitus tekee kipeästi kaivatun sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden rakenneuudistuksen, jolla puututaan liian pitkään jatkuneeseen eriarvoistumiskehitykseen. Hallituksen sote-uudistuksen tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. Uudistuksella vähennetään väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ja varmistetaan yhdenvertaiset ja toimivat palvelut koko maassa.

Me rakennamme yhdenvertaista Suomea kaikille, ei harvoille. 

Mitä on luvassa?

On päivänselvää, että nykymallilla ei voi jatkaa. Ei ole inhimillisesti tai taloudellisesti kestävää, että ihmiset joutuvat jonottamaan kiireettömään terveydenhoitoon jopa viikkoja. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi se aiheuttaa myös erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua, kun ihmiset eivät saa apua ajoissa. Haluamme lopettaa ihmisten pompottelun luukulta toiselle!

Uudessa sote-kokonaisuudessa palvelut kootaan yhden johtamisen, päätöksenteon ja budjetin alaisuuteen, jolloin syntyy yhtenäisempi palvelurakenne kaikkialle Suomeen. Palveluiden kokoaminen mahdollistaa paremman yhteistyön eri ammattilaisten välillä. Se vähentää ihmisten pompottelua jonosta toiseen, mutta myös mahdollistaa rahoituksen tehokkaamman kohdentamisen perustason palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyskeskuksiin sekä perhetyöhön.

Perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Vihdoin palvelut suojellaan ulkoistuksilta!

Tästä olemme erityisen ylpeitä: sote-uudistus turvaa palvelut laajoilta ulkoistuksilta, jossa voittorahojen kääriminen saattaa mennä ihmisten hyvinvoinnin edelle. Jatkossa julkista valtaa ja ihmisten perusoikeuksia koskevia hoito- tai viranhaltijapäätöksiä ei voi antaa markkinaehtoisten toimijoiden tehtäväksi.

Uusi laki vaikuttaa myös jo tehtyihin ulkoistuksiin. Uudistus mitätöi sellaiset sopimukset, jotka eivät jatkossa täytä uudistuksen tärkeitä periaatteita ja lähtökohtia. Jokaisella on oikeus laadukkaaseen hoitoon, jonka tarkoitusperiä ei tarvitse epäillä.

Hyvinvointialueet siis tuottavat järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut pääosin julkisina palveluina, ja yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Vahvistamalla yhdenvertaista, julkista terveydenhuoltoa vältetään kokonaisulkoistuksien synnyttämät riskit.

Palvelujen saatavuus paranee

Vasemmistoliiton tavoitteena on, että koko maassa pääsee terveyskeskuslääkärin vastaanotolle viikossa maksutta. Tavoitteeseen ei vielä olla päästy, mutta uudistuksen yhteydessä tehtävä hoitotakuun parannus on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Hyvinvointivaltiossa jokaisella on oltava oikeus saada tarvitsemiaan palveluita viivytyksettä.

Sote-uudistus turvaa ihmisten tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut – kukkaron paksuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Tällä hetkellä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa myös eri puolilla maata. Palvelujen saatavuus paranee, kun hoitotakuuta kiireettömässä hoidossa kiristetään ja sote-ammattilaisten yhteistyötä parannetaan. Myös ihmisten kielelliset oikeudet turvataan. Ikääntyvän Suomen sote-kustannukset kasvavat uudistuksen ansiosta jatkossa maltillisemmin ja ennakoitavammin palveluiden heikentymättä.

Rahoitus huomioi paremmin erilaiset tarpeet

Osana uudistusta otetaan vuoteen 2026 mennessä käyttöön myös hyvinvointialueiden verotusoikeus. Tällä turvataan alueiden vahvempi itsehallinto, sote-palveluiden rahoitus sekä luodaan kannusteita vaikuttavampien palvelurakenteiden syntymiselle.

Hyvinvointialueiden laskennallinen rahoitus on pitkälti tarveperusteista. Suurimpana rahoituskriteerinä on sote-palvelutarvekerroin, jonka perusteella määräytyy noin 80 prosenttia sote-maakuntien yleiskatteisesta rahoituksesta. Rahoitus huomioi näin erot esimerkiksi maakuntien ikärakenteessa, sairastavuudessa ja sosioekonomisissa tekijöissä.

Tällä hallituksella ei ole mahdollisuutta jättää sote-uudistusta tekemättä. Päinvastoin, meidän on otettava oppia aikaisemmista virheistä ja vähennettävä eriarvoisuutta, parannettava palveluiden yhteensovittamista sekä vahvistettava julkista sektoria.

Suomalaiset ansaitsevat laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut. Tämän uudistuksen myötä tavoite on mahdollista saavuttaa.