Tam­pe­reen sää­tiöy­li­opis­ton ti­lan­ne huo­les­tut­ta­va – Yt:t uh­kaa­vat tut­ki­muk­sen ja ope­tuk­sen laa­tua

Kansanedustaja Veronika Honkasalo ja joukko muita vasemmistoliiton kansanedustajia ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen Tampereen säätiöyliopistosta ja yliopistolain muuttamisesta. Honkasalon mukaan Tampereen yliopiston ongelmat ovat valitettava esimerkki säätiömallin heikkouksista.

– Tampereen yliopiston tilanne on konkretisoinut reilun 10 vuoden takaisen yliopistoreformin vakavat ongelmat, sillä uuden säätiöyliopiston tilanne on aiheuttanut toistuvasti huolta viime vuosina. Tilanne ei voi olla hyvä, kun yliopiston henkilöstön, johdon ja perustajajäsenten välillä on toistuvasti erimielisyyksiä perustavanlaatuisista kysymyksistä, kuten päätösvallasta yliopistossa, Honkasalo sanoo.

On surullista, että näin suuret yt-neuvottelut eivät ole saaneet aikaan suurempaa julkisuutta, vaikka kyseessä on vakava tilanne työllisyyden kannalta.

Uusin huolestuttava käänne Tampereen yliopistossa on yliopiston syyskuussa aloittamat yhteistoimintaneuvottelut. Ne koskevat noin 1100:aa yliopiston keskitettyjen tukipalveluiden työntekijää. Tukipalveluita, joita yt-neuvottelut koskevat, ovat esimerkiksi henkilöstöpalvelut, kirjasto, talouspalvelut, tietohallinto, tutkimuspalvelut sekä viestintä ja markkinointi.

– On surullista, että näin suuret yt-neuvottelut eivät ole saaneet aikaan suurempaa julkisuutta, vaikka kyseessä on vakava tilanne työllisyyden kannalta. Lisäksi tilanne uhkaa Tampereen yliopiston tutkimuksen ja opetuksen laatua, kun tukityötä valuu vielä entistä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Tämä johtaa siihen, että tutkimukseen ei ole aikaa paneutua pitkäjänteisesti ja rauhassa.

Säätiöyliopiston jatkuvasta demokratiavajeesta kertoo, että yt-neuvotteluiden aloittamisesta ei ole käyty avointa keskustelua, vaan neuvottelut tulivat työntekijöille täytenä yllätyksenä. Lisäksi Tampereen yliopistossa on menossa selvitys, voitaisiinko yliopiston suurin kirjasto, Linna-kirjasto lakkauttaa säästöjen saamiseksi. Tilojen karsimisen mittakaavasta kertoo, että Linna-tila täyttäisi tilojen säästötavoitteesta vain neljäsosan.

– Yliopiston suurimman kirjaston lakkauttaminen on jo itsessään ristiriitainen tavoite tiedeyliopistolle. Lisäksi tilojen merkittävä karsiminen yleensäkin on myös ristiriidassa sen kanssa, että Tampereen yliopiston tavoite on kasvattaa opiskelijoidensa määrää tulevaisuudessa.

Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä arvioimaan, olisiko yliopistolakia tarpeen täsmentää, jotta säätiöyliopiston itsehallinnon sisältöön liittyvää tulkinnanvaraisuutta ei olisi.

Suomen toiseksi suurin yliopisto, Tampereen säätiöyliopisto on toiminut nyt alle 3 vuotta. Se syntyi, kun Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät uuden yliopistolain mahdollistamaksi säätiömuotoiseksi yliopistoksi.

 

Kirjallinen kysymys

Tampereen säätiöyliopistosta ja yliopistolaista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen toiseksi suurin yliopisto, Tampereen säätiöyliopisto on toiminut nyt alle 3 vuotta. Se syntyi, kun Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät uuden yliopistolain mahdollistamaksi säätiömuotoiseksi yliopistoksi.

Tampereen yliopiston tilanne on konkretisoinut vuoden 2009 yliopistoreformin vakavat ongelmat, sillä uuden säätiöyliopiston tilanne on aiheuttanut toistuvasti huolta viime vuosina. Tilanne ei voi olla hyvä, kun yliopiston henkilöstön, johdon ja perustajajäsenten välillä on toistuvasti erimielisyyksiä perustavanlaatuisista kysymyksistä, kuten päätösvallasta yliopistossa.

Erimielisyyksiä ei voi pitää pelkän ylimenokauden oireena, vaan syyt ovat syvemmällä erilaisissa käsityksissä esimerkiksi yliopiston ja tieteen tehtävistä. Taustalla on myös säätiömallin kiireinen ja poikkeuksellinen valmistelu sekä yliopistodemokratian purkaminen. Tampereen yliopisto on siis hyvä esimerkki säätiömallin heikkouksista, jossa perustajien ja yliopiston henkilöstön väliset intressit ovat jatkuvassa ristiriidassa.

Opetusministeriö kutsui vuonna 2005 hallintoneuvos Niilo Jääskisen ja professori Jorma Rantasen selvitysmiehiksi selvittämään yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista. Vuonna 2007 ilmestyneessä loppuraportissaan selvitysmiehet eivät pitäneet säätiöitä hyvinä organisaatiomuotoina. Säätiöiden heikkouksina he pitivät muun muassa monikerroksista hallintorakennetta, ylläpitäjän ja yliopiston rajapintojen jännitteitä ja omistajaintressejä. Voidaan siis sanoa, että Tampereen säätiöyliopistossa ovat realisoituneet heikkoudet, jotka jo yliopistolakia uudistaessa huomattiin. Kun säätiömalli lopulta luotiin Aalto-yliopistoa varten, selvitysryhmä esitti sitä pilotiksi. Säätiömallin tulevaisuuden kannalta on olennaista painottaa, että pilotin vaikutuksia henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumiseen ei ole kuitenkaan arvioitu.

Eduskunnan kevätistuntokaudella vuonna 2018 Vasemmistoliiton kansanedustajat Li Andersson ja Anna Kontula tekivät Tampereen uudesta säätiöyliopistosta hallitukselle kaksi kirjallista kysymystä, joista ensimmäisessä (KK 8/2018 vp) käsiteltiin yliopiston johtosääntöluonnosta taustalla huoli yliopistojen perustuslakiin kirjattuun itsehallintoon puuttumisesta. Toisessa (KK 254/2018 vp) käsiteltiin tutkimuksen riippumattomuutta ja yliopiston autonomian turvaamista uudessa säätiöyliopistossa.

Tampereen yliopiston useat henkilöstöjärjestöt ja ylioppilaskunta tekivät uuden yliopiston johtosäännön lainmukaisuudesta myös kantelun eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle. Kantelun lopputulos oli, että johtosääntö ei ole lainvastainen. Apulaisoikeusasiamies kuitenkin katsoi aiheelliseksi esittää opetus- ja kulttuuriministeriön arvioitavaksi, olisiko yliopistolakia tarpeen täsmentää, jotta säätiöyliopiston itsehallinnon sisältöön liittyvää tulkinnanvaraisuutta ei olisi.

Säätiöyliopiston perustamisesta lähtien yksityisten intressiryhmien, kuten Teknologiateollisuuden rooli on ollut huolenaiheena esimerkiksi tutkimuksen autonomian näkökulmasta. Edelleen Tampereen yliopiston tilanne herättää huolta siitä, että yliopistodemokratiaa vähennetään korvaamalla yliopiston henkilöstöä ulkopuolisilla johtajilla, joilla ei ole sidosta yliopistoon tai tiedemaailmaan. Päätöksenteon keskittämisen, demokratian suitsimisen ja elinkeinoelämän vallan kasvattamisen lisäksi säätiöyliopistojen ongelmana voidaan pitää niiden pääomittamista perusrahoituksen vahvistamisen sijasta.

Vuonna 2021 ilmestyi Pekka Hallbergin, Teuvo Pohjolaisen, Pia Letto-Vanamon, Maija S. Peltolan ja Jussi Kivistön Yliopistoautonomia-raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli asettanut tämän selvitysryhmän arvioimaan yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa. Kokonaisuutena tarkastellen säätiöyliopistojen vastaajien mielestä täsmentämisen tarve yliopistolakiin toimielimiin liittyvän sääntelyn osalta on julkisoikeudellisten yliopistojen vastaajia suurempi. Raportissa kysyttiin myös vastaajien näkemyksiä vaikutusmahdollisuuksista osallistua yliopiston päätöksentekoon. Näissä vastauksissa Tampereen yliopisto oli yksi heikoimmista. Raporttiin haastateltujen ja kerätyn avoimen palautteen perusteella voidaan sanoa, että niissä kannanotoissa, joissa toivottiin lakiin muutoksia tai täsmennyksiä, vaatimukset kohdistuivat monijäsenisten hallintoelinten rooliin, sen puheenjohtajan valintaan ja säätiöyliopistojen hallituksen kokoonpanoon.

Uusin huolestuttava käänne Tampereen yliopistossa on yliopiston syyskuussa 2021 aloittamat yhteistoimintaneuvottelut. Ne koskevat noin 1100:aa yliopiston keskitettyjen tukipalveluiden työntekijää. Tukipalveluita, joita yt-neuvottelut koskevat, ovat esimerkiksi henkilöstöpalvelut, kirjasto, talouspalvelut, tietohallinto, tutkimuspalvelut sekä viestintä ja markkinointi. Arvioitu vähentämistarve on noin 215 henkilötyövuotta.

Säätiöyliopiston jatkuvasta demokratiavajeesta kertoo, että yt-neuvotteluiden aloittamisesta ei ole käyty avointa keskustelua, vaan ne tulivat työntekijöille täytenä yllätyksenä. Työntekijöiden edustajat ovat myös kritisoineet sitä, että Tampereen yliopiston johto ei ole antanut tarpeeksi tietoa yt-neuvotteluista käytävän vuoropuhelun pohjaksi. Taloustietoja on annettu niukasti, päätöksiä on tehty hyvin nopealla aikataululla, eikä vaihtoehtoja valtaville yt-neuvotteluille ole esitelty.

Lisäksi työntekijöiden edustajat ovat kritisoineet sitä, että Tampereen säätiöyliopisto on vain kasvattamassa pääomaansa, eikä käytä sijoitusten tuottoja yliopiston ydintoimintoihin. Kuitenkin säätiöyliopistomallia perusteltiin sillä, että se tukee julkisrahoitettua ylintä tutkimusta ja opetusta perustajien lahjoittaman pääoman tuottojen turvin. Yliopiston tase on fuusion jälkeisinä vuosina vahvistunut.

Yt-prosessia ja avoimuuden puutetta ovat arvostelleet muun muassa Professoriliitto ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, joka kutsui yt-neuvotteluita märäksi rätiksi yhteisön naamalle.  Yt-neuvottelut käydään, vaikka yliopiston fuusion ja pandemian takia sekä tukipalveluiden että opetuksen ja tutkimuksen henkilöstö on jo valmiiksi ylikuormittunut.

Työnantaja puolustaa yt-neuvotteluja esimerkiksi sillä, että ne eivät kohdistu opetukseen ja tutkimukseen. Kuitenkin näin mittavilla tukipalveluiden karsimisilla on käytännössä suuri vaikutus myös opetukseen ja tutkimukseen. Jo nyt tukityötä on valunut koko ajan enemmän myös opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Tämä johtaa siihen, että tutkimukseen ei ole aikaa paneutua pitkäjänteisesti ja rauhassa.

Lisäksi Tampereen yliopistossa on menossa myös selvitys, voitaisiinko yliopiston suurin kirjasto, Linna-kirjasto lakkauttaa säästöjen saamiseksi. Selvityksen taustalla on kampuskehityksen strategia, jonka tavoitteena on vähentää yliopiston tiloja 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tilojen karsimisen mittakaavasta kertoo, että Linna-tila täyttäisi tilojen säästötavoitteesta vain neljäsosan. Rakennusten vähennystarpeeksi on arvioitu 5-6 rakennusta. Yliopiston suurimman kirjaston lakkauttaminen on jo itsessään hyvin ristiriitainen tavoite tiedeyliopistolle. Mutta tilojen merkittävä karsiminen yleensäkin on myös ristiriidassa sen kanssa, että Tampereen yliopiston tavoite on kasvattaa opiskelijoidensa määrää tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten yliopistolaki saadaan nykyistä paremmin turvaamaan yliopistoyhteisön päätösvalta yliopistoissa? Miten yliopistolakia muutetaan, jotta säätiöyliopistojen hallintomalli täsmentyy? Miten turvataan tutkimuksen ja opetuksen laatu yliopistoissa koko maassa, jos jo valmiiksi ylikuormittuneiden tukipalveluiden työntekijöiden työstä leikataan ja tukityötä valuu koko ajan enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstölle?

 

Helsingissä 15.10.2021

 

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­______________________________

Veronika Honkasalo

Anna Kontula

Aino-Kaisa Pekonen

Pia Lohikoski

Jari Myllykoski

Mai Kivelä

Katja Hänninen

Merja Kyllönen

Jussi Saramo

Matti Semi