Vastaavasti työelämän suuretkin ilmiöt, kuten mielenterveyden haasteiden valtavat vaikutukset jäävät usein keskustelujen ulkopuolelle. Tähän kapeaan keskusteluun olisi korkea aika saada muutosta, jotta onnistumme tulevina vuosina selättämään työllisyyden ja talouden suuret haasteet.
Hallitus valmistautuu parhaillaan kehysriiheen, joka on monella tapaa yksi hallituskauden merkittävimmistä. Koronapandemia jatkuu, mutta työtä tehdään samanaikaisesti valoisamman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden, sekä kriisiä seuraavan jälleenrakentamisen eteen. Paraikaa arvioidaan hallitusohjelman toteutumista ja laaditaan kestävyystiekarttoja, ensi kertaa myös sosiaalisesta kestävyydestä taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi.
On selvää, että tarvitsemme riittävän pitkäaikaista elvyttävää finanssipolitiikkaa koronakriisistä toipumiseksi ja jälleenrakentamisen takaamiseksi. Sopeutustoimet keskellä koronan aiheuttamaa talouskriisiä johtaisivat kriisin pitkittymiseen. Orastavan kasvun tukeminen on tärkeää myös työllisyyden näkökulmasta. Viisas finanssipolitiikka hätäilevien leikkauspuheiden sijaan tukee myös sitä pitkäjänteistä hyvinvointipolitiikkaa, jota hallituksemme on ohjelmassaan linjannut toteuttavansa.
Oman ministerinsalkkuni näkökulmasta kehysriihessä on keskeistä huomioida seuraavat asiat.
Työn tuottavuuden parantaminen. Kilpailijamaihin verrattuna työn matala tuottavuus on Suomen kansantalouden suurin ongelma, mutta nurinkurisesti asiasta puhutaan vain vähän. Suomen tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että kehysriihessä varmistetaan työn tuottavuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden, kuten Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman TYÖ2030:n rahoitus tuleville vuosille. Ohjelmalla työpaikkoja autetaan muun muassa kehittämään toimintatapojaan ja hyödyntämään teknologiaa tavoilla, jotka vahvistavat työhyvinvointia ja tuottavuutta.
”Kilpailijamaihin verrattuna työn matala tuottavuus on Suomen kansantalouden suurin ongelma, mutta nurinkurisesti asiasta puhutaan vain vähän.”
Myös muut työhyvinvointia, työkykyä ja mielenterveyttä parantavat toimet vahvistavat paitsi tuottavuutta myös työllisyyttä. Sen sijaan työttömyysturvan heikentäminen olisi vastuutonta ja lyhytnäköistä työllisyyspolitiikkaa keskellä syvää sosiaalista ja taloudellista kriisiä.
Työsuojelun resurssien varmistaminen. On kaikkien etu, että suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan varmistaa työntekijöille kuuluvien työehtojen toteutuminen. Teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden avaukset paikallisen sopimisen lisäämiseksi tekevät työsuojelun resurssien vahvistamisesta vielä aiempaa ajankohtaisemman kysymyksen.
”On kaikkien etu, että suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan varmistaa työntekijöille kuuluvien työehtojen toteutuminen.”
Riittävä valvonta on keskeistä myös harmaan talouden kitkemisen ja meille kaikille kuuluvien vero-eurojen varmistamisen näkökulmasta. Reilujen työehtojen takaaminen on tärkeää myös ulkomaisen työvoiman lisääntyessä. Työsuojelun lisäresurssit on vakinaistettava kehysriihessä.
Sosiaalisen kriisin ratkaisut. Korona on aiheuttanut ja syventänyt pahoinvointia etenkin niiden keskuudessa, joilla oli vaikeinta jo ennen kriisiä. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, koulupudokkuus kasvanut ja leipäjonot pidentyneet. Mielenterveyden ongelmat tuottavat inhimillistä kärsimystä ja niiden kansantaloudellinen merkitys on valtava. OECD on arvioinut mielenterveyden häiriöiden maksavan Suomessa vuositasolla jopa 11 miljardia. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät äärimmäisen tärkeää työtä ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin tukemisessa, ja kehysriihessä onkin päätettävä järjestöjen rahoituksen turvaamisesta veikkausvoittovarojen pienentyessä.
”OECD on arvioinut mielenterveyden häiriöiden maksavan Suomessa vuositasolla jopa 11 miljardia.”
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen parantamiseksi olen myös esittänyt työttömyysturvan suojaosan pysyvää korottamista 500 euroon, sekä muita parannuksia työttömyysturvaan. Hallituksen on varmistettava, että koronakriisistä päästään ulos sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja akuutin kriisin jälkeen syntynyt hyvinvointivaje kurotaan umpeen.
Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri