Kansanedustaja, valtionvarainvaliokunnan jäsen Kari Uotilan pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro 17.12.2018 kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
edesmennyt vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala totesi aikoinaan, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.
Tämä totuus pätee yhä. Oleellista on, mitä vahvalla valtiontaloudella tarkoitetaan.
Vasemmistoliitolle se tarkoittaa, että valtio pystyy nyt ja tulevaisuudessa takaamaan laadukkaat hyvinvointipalvelut kaikille.
Meille vahva valtiontalous ei tarkoita sitä, mitä se näyttää tarkoittavan oikeistolle, eli politiikkaa, joka ottaa köyhimmiltä, romuttaa perusturvaa ja hyvinvointirakenteita, leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä heikentää julkistaloutta miljardien verokevennyksillä ja ympäristölle haitallisilla verotuilla.
Arvoisa puhemies,
Viimeksi viime viikolla hallituspuolueiden edustajat päättivät leikata taas ensi vuonna suomalaisten perusturvaa. Pienituloisten työttömien, eläkeläisten, vammaisten, rintamalisiä saavien ja lapsiperheiden on tultava toimeen vielä vähemmällä kuin nyt.
Tämä siitä huolimatta, että saamme päivittäin kuulla sosiaaliturvan riittämättömyydestä, leipäjonojen pidentymisestä ja siitä, etteivät rahat monilla riitä edes lääkkeisiin ja vaatteisiin.
Vaalikauden alussa perusturvaleikkauksia perusteltiin valtion säästötarpeella.
Vasemmistoliitto piti tuota perustelua huonona. Pahimman taantuman aikaan leikkaukset vain syvensivät julkistalouden ahdinkoa ja lykkäsivät nousun alkua.
Lisäksi hallitus on itse tehnyt leikkausten perusteet tyhjiksi miljardiluokan veronkevennyksillään. Aitoa säästämistä tärkeämpää porvarihallitukselle on ollut heikentää julkissektoria ja suosia omia sidosryhmiään, joita onkin veronkevennysten ja kikyn ohella hellitelty esimerkiksi teollisuuden uusiutumattoman energian tukia kasvattamalla.
Ei olekaan yllättävää, että tilanteessa, jossa Suomen talous on korkeasuhdanteessa ja hallituksella yhtäkkiä 2 miljardia enemmän rahaa kuin se vielä hetki sitten luuli, pitää hallitus kiinni kurituslinjastaan.
Hallituskauden indeksijäädytysten ja -leikkausten peruminen eli reilut 300 miljoonaa pienituloisimmille suomalaisille on liikaa, mutta yhteensä miljardien kädenojennukset suurituloisille eivät sitä ole.
Arvoisa puhemies,
näköalattomuus ja epävarmuus tulevasta varjostavat monen suomalaisen elämää. Tätä epävarmuutta hallituksen kurituspolitiikka on entisestään kasvattanut. Ei ole ihme, jos syntyvyys laskee, kun ihmisillä ei ole takeita siitä, että he pystyvät tulevan perheensä elättämään.
Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyttä, parantaa Suomen tulevaisuuden näköalaa ja antaa ihmisille toivoa paremmasta.
Haluamme korottaa tuntuvasti pienimpiä eläkkeitä, työttömyysturvaa, opintorahaa, asumistukea ja muita peruusetuuksia.
Me teemme julkisista palveluista parempia, edullisempia ja helpommin saavutettavia. Haluamme luopua terveyskeskusmaksuista koko maassa ja varmistaa, että kaikki pääsevät hoitoon viikon sisällä.
Me panostamme Suomen koulutusjärjestelmään sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Tahdomme aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen.
Eduskunnan tietopalvelun mukaan vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti pienentää tuloeroja kuvaavaa ginikerrointa lähes prosentilla. Lähes 60 000 ihmistä nousee köyhyysrajan yli.
Toisin kuin hyväosaisia suosiva porvarihallitus, vasemmistoliitto on aidosti kansan enemmistön asialla: vaihtoehdossamme kaikkien paitsi yli 6 500 euroa kuukaudessa tienaavien palkansaajien nettotulot kasvavat.
Arvoisa puhemies,
ilmastonmuutos on aikamme kohtalonkysymys. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta tulevillakin sukupolvilla on elinkelpoinen ympäristö. Tapamme tuottaa, kuluttaa, asua, liikkua ja syödä on muututtava nopeasti.
Kansainvälisen ilmastopaneelin raportin ja Puolan ilmastokokouksen viesti on, että kaikkien valtioiden on tehtävä enemmän. Ennen kaikkea tämä koskee Suomen kaltaisia rikkaita ja paljon päästöjä aiheuttavia maita.
Suomen osalta ensi vuosi antaa mahdollisuuden vaikuttaa paljon ilmastonmuutoksen torjuntaan.
EU:n puheenjohtajamaana meidän on kiritettävä unionia nostamaan päästötavoitettaan. Samalla meidän on kiristettäviä omia tavoitteitamme, asetettava selvät määräajat fossiilisista irtautumiselle ja mitoitettava metsiemme hakkuusuunnitelmat kestävällä tavalla. Kevään ilmastovaalien alla kaikilta puolueilta odotetaan konkreettisia sitoumuksia.
Vasemmistoliitto ottaa tämän haasteen vakavasti. Meidän vaihtoehdossamme panostetaan 40 miljoonaa hallitusta enemmän joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen. Uusiutuvaan energian ja energiatehokkuuden tukia lisätään yli 40 miljoonalla.
Haluamme karsia tehottomimpia ja ympäristölle haitallisimpia tukia ja ottaa käyttöön lentoveron. Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta on myös lisättävä tuntuvasti.
Arvoisa puhemies,
Outi Ojalan lausetta soveltaen voi tänään sanoa, että reilu ja oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta on köyhän paras ystävä – niin meillä kuin maailmanlaajuisesti.
Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten vähäosaiset. Varakkailla on aina mahdollisuus muuttaa, suojautua, sopeutua ja hankkia tarvitsemansa.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeistä on, että se tehdään tavalla, joka ei pahenna eriarvoisuutta. Kun ympäristöperusteisia tasaveroja ja maksuja korotetaan, on vastapainoksi lisättävä verotuksen progressiota muutoin, parannettava tulonsiirtoja ja julkisia hyvinvointipalveluita sekä investoitava julkiseen liikenteeseen ja kohtuuhintaisiin puhtaan energian ratkaisuihin.
Investoinnit koulutukseen sekä ympäristökestävyyttä edistävään tutkimukseen ja innovaatioihin turvaa parhaiten tulevaisuuden hyvinvointivaltion rahoituksen.
Arvoisa puhemies,
Vasemmistoliiton mielestä kaikkia päätöksiä on vastaisuudessa arvioitava ilmastonäkökulmasta.
Ehdotamme, että Suomessa otetaan käyttöön yleinen ilmastovaikutusten arviointi. Jokaisen suuren hankkeen yhteydessä on kartoitettava, millaisia ilmastovaikutuksia sillä on.
Tämä vaade koskee kaikkia politiikkalohkoja, ja sen tulee olla velvoittava yhtä lailla julkishallinnolle kuin yrityksille ja muille yhteisöille. Täten esimerkiksi hallituksen esityksiin tulee sisältyä arvio suorista ja välillisistä ilmastovaikutuksista samalla tavoin kuin niihin nykyisin sisältyy arvio taloudellisista vaikutuksista.