– Tartuntatilanne esimerkiksi Helsingissä on väestötiheyden vuoksi todella vakava. Terveydenhuollon kapasiteetti on turvattava. On tärkeää, että teemme tarvittavia rajoitustoimia hyvissä ajoin. Kuitenkin se, että käymme kriittistä keskustelua perusoikeuksien rajoittamisesta ei ole vastakkain sen kanssa, että toimimme pandemiassa mahdollisimman tehokkaasti. Kaikkien keinojen tulee olla pöydällä yhtäaikaisesti. Rokotteiden kohdentaminen on näistä yksi keino, Honkasalo painottaa.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suositteli pari viikkoa sitten lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla. KRAR:in mukaan suuren ilmaantuvuuden alueilla terveydenhuollon kantokyky uhkaa ylittyä, ja samaten yksittäisten ihmisten riski saada tartunta ja sitä kautta koronavirustaudin vakava muoto on huomattava.
Myös THL julkaisi viime perjantaina lausunnon rokotteiden jakelun painottamisesta alueellisen tautitilanteen mukaan, ja lausuntoon sisältyvän laskelman mukaan sairaalahoidon tarve vähenisi tulevina kuukausina viidenneksellä verrattuna tilanteeseen, jossa kohdennusta pahimmille epidemia-alueille ei tehtäisi.
– Rokotukset painottuvat tällä hetkellä Suomessa epätasaisesti alueittain, ja monilla pahimmilla leviämisalueilla rokotekattavuus on keskiarvoa matalampi. Rokotusjärjestyksellä ei pidä tehdä aluepolitiikkaa, vaan on luotettava terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioon siitä, millaisin keinoin saamme parhaiten ihmishenkiä säästettyä ja tartuntoja hillittyä, Honkasalo sanoo.
– Rokotukset painottuvat tällä hetkellä Suomessa epätasaisesti alueittain, ja monilla pahimmilla leviämisalueilla rokotekattavuus on keskiarvoa matalampi. Rokotusjärjestyksellä ei pidä tehdä aluepolitiikkaa, vaan on luotettava terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioon siitä, millaisin keinoin saamme parhaiten ihmishenkiä säästettyä ja tartuntoja hillittyä, Honkasalo sanoo.
– Nykyinen rokotusjärjestys on ollut perusteltu, koska on priorisoitu kaikkein hauraimpia, kuten ikääntyneitä ja ensimmäistä riskiryhmää. Nyt kuitenkin ikääntyneiden rokotukset ovat todella hyvässä vauhdissa, ja ykkösriskiryhmäänkin kuuluvat on saatu pian rokotettua. On myös muistettava, että intensiivisellä epidemia-alueella asuvat riskiryhmäläiset ovat huomattavasti suuremmassa vaarassa sairastua kuin muualla Suomessa asuvat. Nyt on toimittava nopeasti myös heidän suojelemisekseen, Honkasalo lisää.
Honkasalo painottaa, että rokotusjärjestys tulisikin kohdentaa suurimman riskin alueille välittömästi eikä vasta toukokuussa. Tämä voitaisiin toteuttaa, THL:n lausunnon ehdotuksen mukaisesti, viikkojen 14–17 aikana Suomeen saapuvilla Astra Zenecan ja Modernan rokotteilla.
– Todennäköisesti saapuvien rokotteiden määrä kasvaa siten, että rokotustahti voi kohdentamisesta huolimatta nousta koko maassa, ja viivästys muun maan rokotusohjelmassa jää parhaassa tapauksessa vain muutamiin päiviin, Honkasalo sanoo.