– Valtava kampanjabudjetti ei tietenkään tarkoita automaattisesti hyvää kampanjaa eikä pieni summa huonoa kampanjaa. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että omalle poliittiselle sanomalle ja omien kasvojen tunnettavuudelle on huomattavaa hyötyä siitä, jos rahaa on paljon. Kampanjakatto, jota yksikään ehdokas ei saisi ylittää, tekisi pelistä yksinkertaisesti reilumman.
Raha liittyy myös politiikan sisältöihin.
Kampanjakatto voitaisiin toteuttaa suhteuttamalla kattosumma eri vaaleihin: esimerkiksi kuntavaaleissa maksimibudjetti voisi olla noin 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa noin 30 000 euroa ja eurovaaleissa noin 50 000 euroa.
– Vaalikampanjaan käytettävien summien suuruudet ovat merkityksellisiä, sillä ne heijastelevat sitä, kenelle ehdolle asettuminen on ylipäänsä mahdollista ja millaisia ehdokkaita nykyjärjestelmä suosii. Kun katsoo eduskuntavaaleissa kampanjoihin käytettyjä summia, herää kysymys, onko ehdolle asettuminen kaikille taloudellisesti mahdollista. Kokeeko duunari, pätkätyöläinen tai yksinhuoltaja, että hänellä on aito mahdollisuus hakea eduskuntaan? Koskela kysyy.
Raha liittyy myös politiikan sisältöihin. Isoja rahoja takovat yritykset lahjoittavat mieluiten sellaisille ehdokkaille, jotka ajavat rikkaiden ihmisten etuja.
– Kampanjakatto ei ole mikään demokratian taikasauva, mutta se tasoittaisi kiistattomasti erilaisista taustoista tulevien ehdokkaiden mahdollisuuksia ylipäänsä lähteä ehdolle ja varmistaisi paremmin sen, että myös heikommassa asemassa olevien ääni kuuluu päätöksenteossa.