Ca­ru­na-kau­pan sa­lat jul­ki

Caruna-kaupan salat julki

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki joulukuussa 2013 suomalaisille kalliin virheen, kun se poisti Fortumilta strategisen tehtävän ylläpitää sähköverkkoa. Tämä päätös antoi luvan myydä Fortumin sähköverkot ulkomaalaisten sijoittajien 80-prosenttisesti omistamalle Carunalle.

Koska Caruna-kaupat puhuttavat suomalaisia edelleen, kokosimme tälle sivulle kaikki olennaiset tiedot ja asiakirjat Caruna-kaupasta. Sivua päivitetään, kun uusia käänteitä asiaan tulee.

 

Caruna-kaupat pähkinänkuoressa 

Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli, eli palvelu, jota sen luonteen vuoksi asiakkaat eivät voi kilpailuttaa. Ei ole tarkoituksenmukaista tai kannattavaa rakentaa kahta rinnakkaista sähköverkkoa, joiden välillä kansalaiset voisivat valita.

Luonnollisten monopolien pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisessa omistuksessa. Luonnollista monopolia ei pitäisi luovuttaa tahoille, jotka pyrkivät käyttämään monopoliasemaansa maksimaalisen voiton tavoitteluun.

Carunan yhteydessä näin tehtiin. Fortumin omistamat sähköverkot myytiin yhtiölle, jonka taustalla operoivat ulkomaiset pääomasijoittajat.

Erityisesti vastuun Caruna-kaupasta kantavat Fortumin omistajaohjauksesta vastannut ministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja energia-asioista vastannut ministeri Jan Vapaavuori (kok.). Myös silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) tuki ja puolusti voimakkaasti kauppaa.

Silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) ainoana ministerinä vastusti kauppaa. Hän esitti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ettei Fortumin strategista tehtävää muuteta ja näin myynnille anneta lupaa. Arhinmäki jäi kuitenkin yksin, kun muut puolueet jyräsivät läpi ministeri Haaviston esityksen.

Monopoliaseman hyväksikäyttö kävi pian ilmi, kun Caruna teki roimat hinnankorotukset sähkön siirtohintoihin. Lisäksi on käynyt ilmi, että yritys kiertää veroja käyttäen hyväkseen verotuksen porsaanreikiä.

 

Caruna-kaupat 2013 – miten päätös tehtiin

Suomen valtio omistaa enemmistön energiayhtiö Fortumista (50,8 %). Fortumin sähkönsiirtoverkko on Suomen suurin 20 prosentin markkinaosuudella.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta poistaa Fortumilta strtegisen tehtävän ylläpitää sähköverkkoja ja näin antaa luvan myydä Fortumin sähköverkot. Kauppahinta on noin 2,55 miljardia euroa.

Kaupat toteutetaan välittömästi ministerivaliokunnan päätöksen jälkeen.

Ostajana on kaksi kansainvälistä sijoitusyhtiötä, First State Investments ja Borealis Infrastructures, sekä Keva ja LähiTapiolan Eläkeyhtiö. Suomalaisten eläkeyhtiöiden omistusosuus verkkojen liiketoimintaa hallinnoimaan perustetussa Suomi Power Networksissa on 20 prosentia ja kansainvälisten sijoitusfirmojen 80 prosenttia. Näin saa alkunsa Caruna-nimellä jatkossa tunnettu yhtiö.

Miten kohtalokas päätös syntyi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa? Vasemmistoliitto pyysi ministerivaliokunnan kokousten pöytäkirjat valtioneuvostosta, minkä ansiosta ne ovat nyt julkisia liikesalaisuuksiksi luokiteltua sisältöä lukuun ottamatta. Asiakirjat löytyvät tästä:

Pöytäkirjat talouspoliittisen ministeriövaliokunnan kokouksista 11.12.2013: 

Pöytäkirja ja Talpo-muistio_Fortum Oyjn strateginen intressi ja sähköverkkoliiketoiminnnan ratkaisut_11.12.2013 klo 8.00

Pöytäkirja ja Talpo-muistio_Fortum Oyjn strateginen intressi ja sähköverkkoliiketoiminnnan ratkaisut_11.12.2013 klo 12.30

 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta 11.12.2013

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuu klo 8.00 ja 12.30. Läsnä kokouksissa ovat kokoomuksen Jyrki Katainen ja Jan Vapaavuori (vain klo 8), vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, vihreiden Pekka Haavisto ja Ville Niinistö (vain klo 8), sdp:n Lauri Ihalainen, rkp:n Carl Haglund ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen (vain klo 12.30).

Kokouksessa käsitellään Fortumin strategisen intressin supistamista. Voimassa olevan tulkinnan mukaan sähköverkkoliiketoimintaan liittyy strateginen intressi, minkä vuoksi Fortum ei voi luopua sähköverkoistaan. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan aihetta ei ole pohjustettu etukäteen, vaan se tulee monelle ministerille yllätyksenä. Fortumin halusta myydä sähköverkkojaan on käyty kuitenkin julkista keskustelua syksyn aikana.

Fortumin omistajaohjauksesta vastaa omistajaohjausyksikkö, jota johtaa ministeri Pekka Haavisto, ja Fortumin strategisesta tehtävästä työ- ja elinkeinoministeriö, jota johtaa ministeri Jan Vapaavuori. Esityksessä Fortumin strategista intressiä esitetään supistettavaksi ja ministeri Vapaavuoren johtama TEM suosittelee strategian muuttamista. Asian esittelijänä toimii ministeri Pekka Haavisto.

Asia jää pöydälle klo 8:n kokouksessa, koska Paavo Arhinmäki ilmoittaa vastustavansa esitystä ja muutamat muut ministerit empivät. Koska päätös halutaan vielä samana päivänä, päättää ministerivaliokunnan puheenjohtaja pitää toisen ylimääräisen kokouksen klo 12.30.

”Sähkönsiirto on julkista monopolitoimintaa, jonka pitäisi olla nykyistä enemmän julkisessa omistuksessa ja valvonnassa.”

Ylimääräisessä kokouksessa Arhinmäki tekee esityksen, että strategista intressiä ei supistettaisi. Esitystä ei tue kukaan muu ministereistä, joten se raukeaa kannattamattomana. Arhinmäki jättää pöytäkirjaan eriävän mielipiteen:

”Sähkönsiirto on julkista monopolitoimintaa, jonka pitäisi olla nykyistä enemmän julkisessa omistuksessa ja valvonnassa. Vasemmisto ei hyväksy valtion enemmistöomisteisen Fortumin sähköverkkojen myyntiä. Sähköverkkojen julkisomistusta pitää suomessa laajentaa eikä supistaa, hyvänä esimerkkinä valtion hankkima enemmistöosuus kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

Vasemmisto ei hyväksy monopolitoiminnan siirtämistä ulkomaisille omistajille tuottamaan riskitöntä voittoa kansalaisten kustannuksella. Sähköverkkoihin sijoittaminen tuo jakeluvarmuuden lisäksi valtiolle varmaa tuottoa, joten sähköverkkojen pitäminen julkisomistuksessa on myös kansantaloudellisesti järkevää.

Tehty päätös johtaa suoraan Fortumin sähköverkon myyntiin ja siksi sitä ei olisi pitänyt tehdä.”

 

Kaupan jälkimainingit

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoo Ylen haastattelussa 12.12.2013 äänestyttäneensä hallituksen talouspoliittista ministerivaliokuntaa keskiviikkona Fortum-linjauksista. Arhinmäki kertoo Ylelle vastustaneensa esitettyä näkemystä, jonka mukaan sähkönjakelu ja sähkönsiirtoverkko ei ole Fortumille strategista toimintaa ja merkittävää sen liiketoiminnan kannalta.

“Jos sähkönjakeluverkko olisi hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tulkittu Fortumille merkittäväksi, olisi jakeluverkon myynti ulkomaille muuttunut hankalammaksi”, Ylen jutussa todetaan.

“Vasemmistoliitto haluaisi Arhinmäen mukaan enemmän jakeluverkkoja julkiseen omistukseen ja vähemmän yksityiseen omistukseen.

– Sähkönjakeluverkot ovat alueellisia monopoleja. Niistä saa varman, tällä hetkellä noin viiden prosentin tuoton,
sanoo Arhinmäki.

– Jakeluverkko olisi ollut hyvä säilyttää valtionyhtiön omistuksessa.”

Aihe nousee esiin myös eduskunnan kyselytunnilla 12.12.2013. Muun muassa kansanedustaja Jari Myllykoski (vas) luonnehtii ratkaisua katastrofaaliseksi ja kysyy, mikä on Fortumin tie tästä eteenpäin.

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan kauppa ei nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille, “koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti”.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vakuuttaa, että Fortumin sähkönsiirtoliiketoimintojen myynti on ”turvallinen ratkaisu Suomen energiapolitiikan kannalta”. Myös Vapaavuoren mukaan on turha pelätä kaupan johtavan sähkön siirtohintojen korotuksiin:

”Sähköverkkotoiminta on säänneltyä ja luvanvaraista liiketoimintaa, jota valvoo Suomessa Energiamarkkinavirasto. Verkkoyhtiöille on määrätty tuoton yläraja, joten mitään hintapiikkiä ei pystytä edes rakentamaan. Hintojen kohtuullisuutta myös valvotaan neljän vuoden mittaisilla valvontajaksoilla. Lisäksi verkkoyhtiöiden edellytetään tehostavan toimintaansa ja alentavan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia kuluttajien eduksi.”

Vapaavuori toteaa myös, ettei valtion olisi kannattanut panostaa sähkönsiirtoverkkoon, sillä se ei tuota uusia työpaikkoja eikä verotuloja.

Omistusohjausministeri Pekka Haavisto puolustaa kauppaa ja toteaa, että sähkönjakeluverkko ei ole sellainen infrastruktuurin osa, johon valtion olisi kannattanut lähteä sijoittamaan.

Tässä ei pääse vapaasti hinnoittelemaan, ja vastapainoksi toimijalla on paljon velvoitteita verkon huollosta, korvausvastuusta asiakkaalle ja niin edelleen.”

Fortum ole investoinut sähköverkkojen myynnistä saamiaan tuloja uusiutuviin energiamuotoihin, eivätkä varat ole suuntautuneet  suomalaiseen työllisyyteen.

Lisäksi Haavisto toivoo, että Fortum investoisi myös kotimaisiin kestäviin kohteisiin, kun se etsii kohteita kaupasta tuleville rahoille. ”Toivottavasti myös uusiutuvaan energiaan.”

Haaviston lisäksi myös pääministeri Katainen puolustaa kyselytunnilla kauppaa uusiutuvalla energialla:

”Sen sijaan kun Fortum saa tuloja, se pystyy investoimaan uuteen ja tulevaan, vaikkapa uusiutuvaan energiaan. Minä uskon tähän energiateollisuuden uuteen mahdollisuuteen, cleantechin uusiin kasvuihin ja teknologian kehitykseen.”

Toisin kuin silloinen pääministeri Katainen puhui, ei Fortum ole investoinut sähköverkkojen myynnistä saamiaan tuloja uusiutuviin energiamuotoihin, eivätkä varat ole suuntautuneet ministeri Vapaavuoren korostamaan suomalaiseen työllisyyteen. Sen sijaan Fortum on panostanut miljardeja erityisesti saksalaiseen hiili- ja kaasuvoimaan.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula puolestaan toteaa sähköverkkojen myynnin kansainvälisille sijoitusyhtiöille olevan suomalaisten edun mukaista. Kuulan mukaan sähköverkon myynti näkyy asiakkaille lähinnä  ”laskuttajan nimenmuutoksena”, eikä hinnankorotuksia tarvitse pelätä.

“Sähkönsiirto on säänneltyä liiketoimintaa. Omistajanvaihdoksella ei pitäisi olla vaikutusta siirtohintoihin”, Kuula toteaa.

Caruna korottaa hintoja

Carunan tekemät sähkönsiirron hinnankorotukset herättävät laajaa närkästystä tammi–helmikuun vaihteessa 2016. Caruna ilmoittaa nostavansa maaliskuun alussa sähkönsiirron hintoja jopa 27 prosenttia.

Useampi kansanedustaja tekee korotuksista hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Yksi heistä on vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.

”Haluamme selvittää, ovatko Carunan kohtuuttoman korkeat korotukset siirtomaksuihin lain ja sen hengen mukaisia”, Arhinmäki perustelee kirjallista kysymystään Iltalehdelle.

”[Arhinmäkeä] tökkii myös verorahojen valuminen ulkomaille, sillä Caruna maksoi vuoden 2014 yli 50 miljoonan euron liikevoitostaan veroja Suomeen vain noin 800 000 euroa – muut rahat kulkeutuivat veroparatiisiyhtiölle.

– Kun yhtiöt voitot ovat varmoja, niin kyllä niistä pitäisi maksaa edes verot. ”

Aluksi Caruna ilmoitti, ettei se suostu Energiaviraston esittämään korotuskattoon, mutta ryhmäkanteen uhka ja neuvottelut kuluttaja-asiamiehen kanssa saivat yhtiön taipumaan korotusten jaksottamiseen siten, että kustannusten nousu jää keskimäärin alle 15 prosenttiin sähkönsiirron verollisesta loppusummasta. Caruna myös sitoutui pitämään hinnat voimassa vuoden 2017 loppuun asti.

Ovatko Carunan kohtuuttoman korkeat korotukset siirtomaksuihin lain ja sen hengen mukaisia?

2017

Fortum sopii saksalaisen E.ON:n kanssa ostavansa  46,65 prosentin omistusosuuden energiayhtiö Uniperista, jonka tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Kaupan arvo on noin 3,76 miljardia euroa. Fortum tavoittelee koko Uniperin omistusta.

Kauppa herättää eduskunnassa voimakasta kritiikkiä. Paavo Arhinmäki muistuttaa, että  sähköverkkojen myynnistä saatua rahaa piti sijoittaa kotimaahan ja uusiutuvaan energiaan.

”Nyt Fortum on käyttänyt tyhmästä sähköverkkomyynnistä saamiaan varoja ostamalla lähes puolet saksalaisesta Uniper-yhtiöstä. Uniper on hiilenmusta energiayhtiö, joka tuottaa ison osan energiasta fossiilisilla polttoaineilla.

Tämä on ilmaston kannalta kestämätöntä, mutta samalla myös kansallisomaisuuden kannalta erittäin riskialtista. Fossiiliyhtiöiden osakkeiden kupla voi puhjeta koska tahansa.”

 

2018

Huhtikuussa 2018 Caruna ilmoittaa uusista hinnakorotuksista. Nyt sähkön siirto veroineen kallistuu heinäkuun alusta keskimäärin 6,5 prosentilla.

Kansalaisten ohella monet asiantuntijat kritisoivat tilannetta. Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun mukaan sähkönsiirron asiakkaan kannalta tilanteessa on kuljettu huonoon suuntaan. Hänen mukaansa päättäjien olisi pitänyt Caruna-kaupan tekemisen aikaan katsoa asiaa sijoittajan näkökulmasta.

”Sijoittajia kiinnostaa kassavirta ja arvonnousu. Sähköverkkotoiminta on erittäin säädeltyä, mutta sääntely itse asiassa kannustaa sijoittajia tuoton tekemiseen”, Oksaharju toteaa Helsingin Sanomille.

Kilpailuoikeuden asiantuntija Petri Kuoppamäki on arvostellut Caruna-kauppaa painottamalla, ettei luonnollista monopolia pidä koskaan yksityistää.

”Pysyn aiemmassa kannanotossani. Minulla ei ole siihen lisättävää tai poistettavaa”, Kuoppamäki kommentoi lokakuussa 2018.

 

Carunan verosuunnittelu

2016: Ylen selvityksen mukaan vuonna Caruna teki vuonna 2014 liikevoittoa yli 50 miljoonaa euroa, mistä se kuitenkin maksoi rahoituskulujen jälkeen yhteisöveroa Suomeen vain runsaat 800 000 euroa. Verosuunnittelun mahdollisti  monimutkainen konsernin sisäinen velkajärjestely, jossa hyödynnettiin veroparatiiseja sekä suuria lainoja omistajilta. Ylen mukaan lainojen korot olivat selvästi pankkiluottoja korkemmat.

2017: Yle kertoo Carunan maksaneen vuonna 2016 yli 150 miljoonan euron liikevoitoistaan veroja vain 0,28 prosenttia. Carunan omistukset kulkevat muun muassa hollantilaisten, luxemburgilaisten ja caymansaarelaisten yhtiöiden kautta. Yle huomauttaa, että pitkien omistusketjujen päässä on kansainvälisiä pääomarahastoja sekä kotimaisia ja välillisesti myös ulkomaisia työeläkeyhtiöitä.

Suomen valtio menetti Carunan korkokikkailun takia vuonna 2017 verotuloja  noin 12 miljoonaa euroa.

2018: Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisee selvityksen, jonka mukaan Suomen valtio menetti Carunan korkokikkailun takia vuonna 2017 verotuloja  noin 12 miljoonaa euroa. Finnwatchin mukaan Caruna hyödyntää verosuunnittelussaan Suomen ns. tasevapautussääntöä, jonka ansiosta se saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulunsa. Korkohyödyn saamisen mahdollistaa Carunan omistajakonsernin velkajärjestely, jossa se on ajanut oman pääomansa negatiiviseksi ottamalla erittäin suuria lainoja osakkailtaan.

Eduskunta käsittelee samaan aikaan hallituksen esitystä, jolla on tarkoitus tiukentaa korkovähennysrajoituksia monikansallisten yritysten verovälttelyn ehkäisemiseksi. Lakimuutos perustuu osittain EU:n veronkiertodirektiiviin. Eduskunnan enemmistö tukee hallituksen esityksen mukaisesti Carunan verovälttelyn mahdollistavan tasevapautuksen säilyttämistä. Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tekevät vastalauseen, jossa ehdotetaan korkovähennysrajoitusten tiukentamista ja tasevapautuksesta luopumista.

 

First State Investmentsin mainosvideo kuohuttaa

Vuonna 2016 verkossa alkaa levitä Carunan taustalla olevan Australialaisen sijoitusrahasto First State Investmentsin mainosvideon, jossa se kertoo, miksi luonnollisten monopolien hankkiminen on kannattavaa ja mitä hinnoittelulle kauppojen jälkeen tapahtuu.

Katso otteita videosta Noin viikon uutiset -ohjelmasta

 

Viisi vuotta kauppojen jälkeen

Viisi vuotta kauppojen jälkeen sähköverkkojen myynti jakaa yhä mielipiteitä ja kuumentaa tunteita.

Vihreiden nykyinen europarlamentaarikko Heidi Hautala vastasi omistajaohjauksesta ennen Pekka Haavistoa, mutta erosi ministerin tehtävästä ennen Fortum-kaupan sinettiä. Hautalan mielestä kauppaa ei voi sanoa virheeksi.

Pekka Haaviston mielestä hallituksen päätös perustui väärään arvioon sähkön hintakehityksestä.

Jan Vapaavuori huomauttaa, että päätöksen virheellisyyden arviointi kuuluu silloiselle vastuuministerille (Haavistolle).

”Hän ei kerro, harmittaako päätös jälkikäteen.

– Olin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa jäsenenä tuona aikana ja saimme asian tiedoksi. Itse päätöksen myynnistä teki Fortum, Vapaavuori kuittasi.”

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että kauppa edellytti ministerivaliokunnalta päätöstä. Fortumin strategisen tehtävän muuttamista esitti työ- ja elinkeinoministeriö, jonka vastuuministerinä Vapaavuori toimi.

 


Taustaa:

Miksi sähkön siirtohinnat kohoavat?

Luonnollisten monopolien hyväksikäyttö on yksi syy kohoaviin siirtohintoihin, mutta muitakin selittäviä tekijöitä on. Vuonna 2013 hyväksytyssä sähkömarkkinalaissa tiukennettiin vaatimuksia sähkön toimitusvarmuuden suhteen ja edellytettiin yrityksiltä panostuksia muun muassa maakaapelointiin.

Jo silloin eduskunnan talousvaliokunnan tavoitteena oli estää ylisuuret maksukorotukset, joten siirtymäaikaa toteuttaa vaadittavat parannustyöt pidennettiin 15 vuoteen. Carunan toteuttamat ylisuuret korotukset sähkön siirtohinnoitteluun eivät noudata tämän lain henkeä.

 

Mitä vasemmistoliitto on tehnyt Caruna-kauppojen suhteen

Vasemmistoliitto on vaatinut hallitukselta toimia Carunan sähkön siirtohinnoitteluun ja verovälttelyyn puuttumiseksi kerta toisensa jälkeen.

Kirjallisten kysymysten lisäksi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti kolme vuotta sitten toimenpidealoitteen, jossa vaadittiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sähkönsiirron hintojen kohtuullistamiseksi.

Vasemmistoliitto esitti, että verkkoyhtiöiden hinnoittelun valvontaa on tehostettava ja joustavoitettava, ja kohtuuttomat hinnankorotukset on estettävä. Mahdollisia keinoja ovat hinnankorotuskatto, Energiaviraston valvonta-jakson joustavoittaminen, voittojen rajoittaminen, hintojen tasaaminen maan eri alueiden välillä, ja eduskunnan edellyttämän 15 vuoden siirtymäajan täysi noudattaminen sekä verkkoyhtiöiden tiukempi valvonta. Julkisen palvelun yksityistäminen ei saa johtaa monopoliaseman väärinkäyttöön ja verkkoyhtiöiden harjoittama veronkierto on estettävä.