Eli­na Ny­ky­ri

Inhimillisemmän Suomen puolesta, pieni nainen – suuri sydän! #ELINA2019

Tiiviisti:

Tavoitteeni

Tavoitteenani on yhteiskunta, jossa kaikilla on ihmisarvo! Yhteiskunta, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja joka on tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja esteetön. Siellä jokaisella on riittävä toimeentulo ja kaikilla oikeus hyviin palveluihin tuloista riippumatta (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja päivähoito). Ihmisarvoinen elämä ei saa olla kiinni siitä käytkö töissä vai et tai kuinka paljon palveluita tarvitset.

Seuraavissa vaaleissa huhtikuussa ratkaistaan se mihin suuntaan Suomi kulkee jatkossa! Ei jatketa kaikkein heikoimmilta leikkaamista! Tule mukaan työhön <3 . Voit tehdä sen mm. liittymällä Facebook-ryhmään Nykyrin tukijoukot 

https://m.facebook.com/groups/312002209169028

ja jakamalla Facebook-sivuni

https://web.facebook.com/nykyrielina julkaisuja. Voit myös ottaa rohkeasti yhteyttä! Kaikki ideat ovat tervetulleita!

#sinäpäätät #Vasemmisto #Uusimaa #elina2019 #ihmisoikeudet #yhdenvertaisuus #hyvinvointi #kaikille #eiharvoille

Tarkemmin

Kuka on Elina?

Inhimillisemmän Suomen puolesta, pieni nainen – suuri sydän!

Ø Henkilötiedot: Elina Nykyri, 41 v, naimisissa, Vantaa. Äänestysnumero 343! 

Ø Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas, Uusimaa
Ø Luottamustoimet: Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen, käräjäoikeuden lautamies, Länsi-Vantaan VAS puheenjohtaja, Vasemmistoliiton vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Uudenmaan VAS piirihallituksen jäsen, ja Vantaan VAS kunnallistoimikunnan (eli johtokunnan) jäsen, Vantaankosken seurakuntaneuvoston 1. varajäsen Tulkaa kaikki-listalla
Ø Koulutus: Filosofian maisteri (pääaine: tilastotiede, sivuaineet: psykologia, yhteiskuntapolitiikka, kasvatustiede, matematiikka)
Ø Ammatti: tutkija
Ø puhelin: 041 539 6220, sähköposti: elina.nykyri(at)gmail(.)com

Ø Facebook-sivut:

https://facebook.com/nykyrielina

Kansan Uutisten blogi: https://blogit.kansanuutiset.fi/yhdenvertaista-suomea-rakentamassa/

Tukiryhmä: https://m.facebook.com/groups/312002209169028

Tukiryhmän tili:

FI20 3939 0055 6916 38

Olen Vasemmistoliiton ylpeä eduskuntavaaliehdokas Vantaalta, Uudeltamaalta. Tämän lisäksi toimin Länsi-Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana, puolueen valtakunnallisen vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtajana, käräjäoikeuden lautamiehenä, Uudenmaan Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsenenä, Vantaan Vasemmiston kunnallistoimikunnan jäsenenä ja Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa varajäsenenä. Olen myös juuri toimikautensa aloittaneessa Vantaankosken seurakuntaneuvostossa. Koska olen tällä hetkellä kokoaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeellä, voin käyttää ison osan ajastani yhteisten asioiden hoitoon.

Minulla on omakohtaista kokemusta niin heikko-osaisen, tutkijan, omaishoitajan, eläkeläisen kuin vammaisenkin elämästä. Kaikki ovat minulle yhtä arvokkaita – ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille, eikä se saa olla vain yhden ihmisryhmän oikeus! Ihmisarvo kuuluu kaikille, eikä se saa kuulua vain Suomeen syntyneille! Meidän kaikkien tehtävänä on rakentaa yhdessä Suomi, jossa heikko-osaisimmillakin on hyvä olla.

Poliittisen ”urani”  aloitin kuntavaaleissa 2017, jolloin sain huikeat 92 ääntä –  ensikertalaiselle erinomainen saalis Vantaan kokoisessa kunnassa. Poliitikkosivullani Facebookissa on jo yli 1200 tykkääjää. Se kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka tärkeää työtä teen.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri, pääaineena oli tilastotiede, sivuaineina psykologia, yhteiskuntapolitiikka, matematiikka ja kasvatustiede. Ammatiltani olen tutkija.

Olen liikkunut viimeiset 10 vuotta pyörätuolilla, koska sairastan neljää eri harvinaista sairautta. Olen siis nähnyt sekä ns. vammattoman että ns. vammaisen ihmisen elämää. Olen ollut ns. näkyvää sairautta sairastava että ns. näkymätöntä sairauta sairastava. Olen huomannut, että vammaisiin henkilöihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja, jotka yleensä  vähenevät, kun ihminen on vammaisen ihmisen kanssa tekemisissä. Siksi olisikin tärkeää, että vammaiset ihmiset olisivat enemmän esillä julkisuudessa.

Eduskuntavaaliehdokkaaksi lähdin sen takia, että haluan edistää erityisesti pienituloisten, vammaisten,  kroonisesti sairaiden, eläkeläisten, omaishoitajien ja vanhusten hyvinvointia ja tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Tämän lisäksi sydäntäni lähellä ovat myös erilaiset vähemmistöt, erityisesti maahanmuuttajat ja heidän asemansa suhteessa valtaväestöön. Haluan myös vaikuttaa laajemminkin ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointiin. Politiikassa vaikuttaminen on ryhmätyötä ja haluan ehdottomasti olla mukana vaikuttamassa päätöksiin omalta osaltani.

Koen erityisosaamisekseni, että olen korkeasti koulutettu ihminen, joka on omakohtaisesti  nähnyt kroonisesti sairaan, vammaisen, eläkeläisen, (sopimuksettoman) omaishoitajan ja pienituloisen ihmisen arkea. Lisäksi olen toiminut yli 20 vuoden ajan luottamustehtävissä eri potilasjärjestöissä. Olen toiminut kahdessa harvinaisen sairauden yhdistyksessä puheenjohtajana (Suomen Turner -yhdistys ry., Harso ry.) ja kahdessa yhdistyksessä hallituksen jäsenenä (Suomen HAE-yhdistys ry.). Potilasjärjestötyö on antanut minulle laajemman näkökulman siihen, millaista on kroonisesti sairaan ja/tai vammaisen ja erityisesti harvinaista sairautta sairastavan arki.

Harrastuksiini kuuluvat laulaminen, ulkoilu ja uiminen, yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja politiikka sekä lukeminen. Ystävät ovat minulle hyvin tärkeitä, sillä emme ole tässä maailmassa yksin. Menin naimisiin 31.12.2018. Puolisoni on vaalikampanjani suurin taustatuki ja auttaa minua eteenpäin, kun tarvitsen uusia ideoita ja lisää voimaa.

Vaaliteemat

Nyt, nykyisen hallituksen tekemän politiikan jälkeen, tarvitaan inhimillisyyttä päätöksentekoon! Päämääränäni on yhdessä rakennettu Suomi, joka on yhdenvertainen, esteetön, saavutettava ja tasa-arvoinen. Suomi, joka kunnioittaa kaikkien ihmisoikeuksia, ja jossa jokainen voi hyvin. Kaikilla on riittävä toimeentulo ja he saavat tarvitsemansa avun ja palvelut ilman pelkoa kuukausibudjetin pettämisestä mm. sairastuttaessa tai työttömäksi jouduttaessa.

Ymmärrämme varmasti, että valtion budjetti koostuu monista osista, mutta on kuitenkin ensisijaisesti arvovalinta, mihin tätä budjettia kohdennetaan – käytämmekö sitä yhteiskunnan rakentamiseen. Rahaa kyllä on olemassa. Kysymys onkin siitä, käytämmekö rahaa hyvään sosiaaliturvaan ja laadukkaisiin, asiakkaille maksuttomiin, julkisiin palveluihin (esimerkiksi koulutus, päivähoito, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kirjastot), vai käytämmekö rahat kalliisiin asehankintoihin, suurituloisia suosiviin verohelpotuksiin ja yritystukiin.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokainen meistä on yhtä arvokas ja, että hyvinvointi kuuluu meille ihan jokaiselle.

Peräänkuulutankin puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Olen täydellä sydämellä heikoimpien puolella ja se näkyy kärkiteemoissani kautta linjan. Koen, että nyt on tärkeääpanostaa eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen, heikompien toimeentuloon ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin (mm. sote-palveluihin, koulutukseen, päivähoitoon, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan).

Vaaliteemat tarkemmin

1. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja esteettömyys on turvattava kaikessa päätöksenteossa

Kukaan ei voi täysin ymmärtää toista, jos ei ole käynyt samaa läpi, ja siksi kaikilla tasoilla tulee päätöksentekijöinä olla eri ikäisiä  ja eri ihmisryhmiä – vähemmistöjäkin (esim. saamelaiset, romanit, suomenruotsalaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, maahanmuuttajat, pitkäaikaissairaat,  työttömät, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä vammaiset henkilöt). Minkään ihmisryhmän puolesta eivät muut saa tehdä päätöksiä. Otetaan esimerkki: eduskunnassa ja  kuntien valtuustoissa tulee olla vammaisia henkilöitä ja kunnan vammaisneuvosto tulee ottaa mukaan päättäjäksi, kun kunta päättää vammaisia koskevasta asiasta. ”Ei mitään meistä ilman meitä”. Asiakkaita tulee aina kuunnella. Suomeen tarvitaan vammais- ja vanhusasiavaltuutetut. 

Esteettömyyttä tulee kaikella tavalla parantaa. Esteettömyys ei ole vain hissejä ja ramppeja, vaan se on mm. tulkkausta, hyvää valaistusta ja selkokieltä.

2. Inhimillinen toimeentulo taattava kaikille

ja etenkin heikompiosaisten/köyhien hyvinvointiin on panostettava.  Tähän voidaan pyrkiä sekä maksuttomilla julkisilla palveluilla että riittävällä perustoimeentulolla. Emme tarvitse turhaa byrokratiaa, vaan toistaiseksi voimassaolevia päätöksiä. Avun saamisen ja arkielämän pyörittämisen on oltava helpompaa.

2.1 Minimitoimeentulo/ perusturva riittäväksi ja vastaamaan nykypäivän kulutusindeksiä

Jokaisella maassa asuvalla ja Suomea kodikseen kutsuvalla tulee olla inhimillinen toimeentulo – minimitulon käteen jäävänä osuutena tulee olla vähintään 1000 €/kk. Minimituloilla tarkoitan mm. kansan- ja takuueläkettä, työmarkkinatukea, pienimpiä sairaus- ja äitiyspäivärahoja ja opintotukea). Valtiotasolla pitää ehdottomasti harkita perustuloon siirtymistä.

Sote-palveluiden asiakasmaksut, lääkkeiden omavastuut ja Kela-kyytien omavastuut on saatava inhimilliselle tasolle. Tähän päästään luomalla yksi yhteinen talouskohtainen katto kotitalouden sosiaali- ja terveydenhuollon kuluille. Tuo katto olla vuodessa perheelle maksimissaan 600 € ja yksin eläville noin 300 €. Yhteisen katon lisäksi on oltava erikseen vuotuinen matkakatto, jonka tulee olla maksimissaan 300€/talous. Matkakatto koostuisi Kela-kyytien omavastuuosuuksista, ja vuotuisen katon täytyttyä asiakas ei joutuisi maksamaan kyydin omavastuuta. Vielä parempi olisi siirtyä maksuttomiin sote-palveluihin.

2.2 Hyvä hoito on jokaisen oikeus

Sote-palveluista maksettavien maksujen suuruus ei saa olla este hoito hakeutumiselle. Nykyisen hallituksen siunauksella sote-palveluiden asiakasmaksuja ollaan jälleen nostamassa. Tässä maassa tarvitaan ehdottomasti lisää resursseja sosiaali- ja terveyspalveluihin, etenkin terveysasemille, lastensuojeluun, vanhusten hoitoon, koti- ja laitoshoitoon, vammaispalveluihin ja mielenterveys- ja päihdehuoltoon ja matalan kynnyksen palveluihin.

Säästöt, joista nykyinen hallitus on puhunut pitkään ja laveasti, voidaan saada esimerkiksi mallia liike-elämästä lean-mallia käyttämällä, siihen ei tarvita jo valmiiksi rikkinäistä sote-uudistusta, jonka tehtävänä on mahdollistaa kermankuorinta ja samalla romuttaa hyvin rakennettu erikoisssairaanhoito. Sote-uudistus ei ole uudistus, vaan heikennys. Sote-uudistuksessa verorahat valuvat veroparatiiseihin.  

Säästöä saamme hoitamalla hyvin sairauksia, ennaltaehkäisemällä niitä. Pidetään ihmiset pidempään terveinä. Silloin  ihmiset eivät tarvitse niin paljoa sote-palveluita, eikä lääkkeitä. Ihmiset myös pysyvät kauemmin työelämässä ja maksavat enemmän veroja. Ihmisten tulee päästä hoitoa oikeaan aikaan ja heillä pitää olla varaa lääkkeisiinsä. Meidän tulee turvata inhimilliset palvelut jokaiselle varallisuudesta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita/potilaita ei voi pitää esineinä tai yhtenäisenä joukkona. On meidän yhteinen velvollisuutemme varmistaa, että jokainen saa yksilölliset ja tarvitsemansa palvelut silloin kun tarvitset.

Kiireettömään hoitoon on päästävä viikossa. Hoidon lisäksi meidän tulee muistaa myös kansanterveyslain velvoite ennaltaehkäisystä, koska valistus ja sairauksien ennaltaehkäisy on aina edullisempaa kuin sairauksien hoito. Hyvänä esimerkkinä ennaltaehkäisystä voi olla myöntää maksuttomat uimahalli- ja kuntosalikäynnit minimituloilla eläville ja vammaisille henkilöille sekä heidän perheilleen kuntien ylläpitämissä paikoissa.

Päihdeongelmista kärsivien pitää oikeaa saada hoitoa juuri sillä hetkellä kun he haluavat huumeista tai alkoholista eroon. Kipukroonikkojen ja sisäilmaongelmista kärsivien tulee saada inhimillinen toimeentulo, hyvä hoito ja yhdenvertainen kohtelu. Kipuja tulee hoitaa oikein, eikä leimata kroonisesta kivusta kärsiviä päihderiippuvaisiksi. Sisäilmaongelmista kärsiviä ei saa leimata luulosairaiksi, vaan ottaa heidän asiansa vakavasti.

Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät ihmiset ovat heitteillä. Maailmalla on käytössä lukuisia hyväksi havaittuja malleja, joita meille voitaisiin tuoda ja soveltaa suomalaisen yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Pitää panostaa matalan kynnyksen avun muotoihin, liikuntaan ja kulttuuriin sekä tukea  järjestöjä, jotkat tarjoavat vertaistukea, tietoa ja neuvontaa itse sairastaville ja heidän omaisilleen. Sanotaan, että parasta mielenterveyspolitiikkaa on hyvä sosiaaliturva. Toimeentulovaikeudet voivat johtaa mielenterveys- ja päihdeongelmiin.

Koti- ja laitoshoidon laatua tulee parantaa ja paljon palveluita tarvitsevien elämänlaatua tulee nostaa. Meillä on käsissämme tilanne, jossa kotihoidossa on ihmisiä, joiden kuuluisi kuntonsa puolesta olla laitoksessa, vaikka kotihoito toimisi hyvin. Lisäksi kotihoito on muutenkin kaaoksessa. Hoitajia on liian vähän, henkilöstöllä on kiire ja he ovat väsyneitä ja  henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Kärsijänä on potilas. Hoitajamitoitus on asetettava velvoittavaksi mm. vanhuspalvelu- ja vammaispalvelulakeihin. Terveysasemille on palkattava lisää lääkäreitä ja hoitajia. Kaiken kaikkiaan sote-palvelut kaipaavat lisää resursseja.

On panostettava tiedotukseen ja neuvotaan palveluista ja kehitettävä tuettua päätoksentekoa. Tarvitaan lisää sosiaalityöntekijöitä ja lakiin tulee säätää rajat sille miten monta asiakasta voi yhdellä työntekijällä olla. Lastensuojelu on kriisissä ja siihen onkin panostettava lastensuojeluun ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

3. Vammaiset henkilöt, vanhukset ja eri vähemmistöt

Sydäntäni lähellä ovat kaikki vähemmistöt ja heidän asiansa. Vähemmistöjen tarvitsemien palveluiden ja tukien eri muotojen on oltava kunnossa. Kun vähemmistön edustajat saadaan osaksi yhteiskuntaa, he voivat paremmin ja sitä kautta koko yhteiskunta voi paremmin. Vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut, Kela-kyydit, vammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelut vammaisten ihmisten henkilökohtainen apu, kuntoutus ja maahanmuuttajien ja vammaisten tulkkauspalvelut on saatava toimiviksi. Tiedän omasta kokemuksesta, että niiden toiminnassa on isoja ongelmia. On taattava vammaisen henkilön oikeus muodostaa perhe ja/tai muuttaa, kun haluaa.

Toimeentulo ei saa huonontua, kun kaksi vammaista henkilöä muuttaa yhteen.  Yhdessä asumisesta ei saa rangaista. Yhteiskunta ei saa vaatia vammaisten ihmisen pakkomuuttoa. YK:n vammaisten oikeuksien ihmisoikeussopimuksen pitää toteutua käytännössä, ei vain teoriassa. Vammais- ja vanhusasiamiehet tarvitaan Suomeen. Vain tavaroita voi kilpailuttaa, ei ihmiselle välttämättömiä palveluita. Ei myytävänä -kansalaisaloite tulisi hyväksyä eduskunnassa. Myös Vasemmistoliitto puolustaa sitä.  Suomi tarvitsee inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan.

4. Koti kuuluu kaikille – ei harvoille

Asunnottomuusongelman ratkaiseminen

Pääkaupunkiseudulla puhutaan nyt jo mahdottomuudesta vuokrata sopuhintaista asuntoa, jossa pystyisi palkallaan asumaan. Julkisen sektorin tehtävä on rakentaa reilusti lisää kohtuuhintaisia asuntoja kaikkiin kasvukeskuksiin. Julkisella tuella rakennetttuihin taloihin tarvitaan vuokrakatto. Osa kuntien asunnoista on osoitettava asunnottomille ja maksu- ja luottohäiriöistä kärsiville, sillä heillä on suurimmat vaikeudet asunnon saamisessa. On järjetöntä, että Kela rankaisee kimppa-asumisesta, vaikka sillä saa asumiskuluja laskettua, että hankkii kämppiksen.

5. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, rauhansuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen

Ilmastonmuutos ei ole jotain, joka tapahtuu joskus tulevaisuudessa, vaan se tapahtuu nyt, ja siihen on puututtava nopeasti. Tarvitaan tekoja, ei puheita. Meidän on parannettava ja kehittävä julkista liikennettä ja tuettava sen aktiivista käyttöä, sähköisten liikennevälineiden hankintaa ja uusiutuvia energianlähteitä (esimerkiksi vesi- ja tuulivoima). Valtion tasolla on toimittava esimerkiksi kierrätyksen ja jätteiden lajittelun suhteen, sekä vaadittava teollisuudelta enemmän tämän suhteen.

Hyvä sosiaaliturva on samalla luonnonsuojelua, sillä köyhällä ei ole varaa olla eettinen. Hänen on pakko valita kaikkein edullisin vaihtoehto, joka ei yleensä ole ekologinen vaihtoehto. Usein halvin tuote on muös kaukana tehty, ja sen tuominen Suomeen saastuttaa. Voidaan puhua pakkovalinnoista.

Toimeentulotuki pitkälti aiheuttaa ne. Tiedetään, että pienituloinen ei pysty säästämään, eikä ostamaan luontoa kuluttuvia luksustuotteita. Kulutukseen vapautuu rahaa sitä enemmän, mitä enemmän ihmisiä nousee köyhyydestä. Bruttokansantuotekin nousee.

Valtion tulee vaatia ja tukea julkisen liikenteen esteettömyyttä. Tarvitaan maksuton julkinen lähiseudun lliikenne minimituloisille perheille ja pidemmällä aikavälillä kaikille, Tallinnan esimerkin mukaisesti. Julkista kaukoliikennettä tulee tukea, jotta kohtuulliset lippujen hinnat pystytään mahdollistamaan.

Puolustusvoimien toimivuuden ylläpito on tärkeää, mutta siihen tehtävät sijoitukset on saatava järkevälle tasolle. Kalusto- ja tarvikehankinnoissa on käytettävä alan asiantuntijoita sekä kiinnitettävä huomiota kustannustehokkuuteen ja hankintojen pitkäjänteisyyteen. Ensisijaisesti meidän tulee tukea rauhaan pyrkimistä ja rauhanturvaamiseen keskittymistä. Meidän tulisi käyttää hyväksi Suomen pitkäjänteistä mainetta puolueettomana ja rauhaan pyrkivänä maana ja tämän kautta pyrkiä toimimaan konfliktien täyttämässä maailmassa suunnannäyttäjänä. Rauhansuojelu on luonnonsuojelua, sillä asevarustelu saastuttaa.

6. Laadukas varhaiskasvatus, opetus ja tutkimus, erityistä tukea oltava riittävästi

Koulutukseen, varhaiskasvatukseen, tutkimuksen, kehittämiseen ja innovaatiotyöhön on panostettava selvästi nykyistä enemmän, ja nykyhallituksen koulutusleikkaukset on peruttava. Tarvitaan aidosti maksuton toinen aste ja oppivelvollisuus on laajennettava toiseen asteeseen.         

On panostettava erityiseen tukeen – jos kouluun tai päiväkotiin tulee erityistä tukea tarvitseva, on etukäteen kartoitettava millaista tukea tuo lapsi tai nuori tulee tarvitsemaan. Erityistä tukea tarvitsevien on saatava riittävästi tukea koulussa, päiväkodeissa ja opiskeluissa. On oltava tarpeeksi pienet luokat (luokkakoot lakiin), ja on myönnettävä lisäresursseja ryhmille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia. Integraatio ei sovi kaikille, vaan jokaisen erityistä tukea tarvitsevan ihmisen tilanne on arvioitava erikseen. Tulee puuttua tehokkaammin kiusaamiseen.

Suomen on panostettava ulkomailta saatavaan osaamiseen. Siksi EU:n ulkopuolelta tulevien lukukausimaksut on purettava tai ainakin kohtuullistettava. Opintotuki on saatava inhimilliselle tasolle. Sillä on tultava toimeen, jotta voi keskittyä opiskelemaan.